Kello neljältä ensi yönä kelloja siirretään tunti taaksepäin kello kolmeen. Palaamme silloin niin sanottuun talviaikaan, joka on Suomen normaaliaika.
Europarlamentti äänesti viime vuonna sen puolesta, että kellojen siirtelystä luovuttaisiin pysyvästi vuonna 2021. Kunkin jäsenmaan piti päättää tuolloin itse, jääkö pysyvästi kesä- vai talviaikaan. Suomessa vuonna 2018 järjestetyssä äänestyksessä pysyminen talviajassa voitti. Sittemmin asia ei ole EU:ssa edennyt.
Kelloja käännetään kahdesti vuodessa, maaliskuussa ja lokakuussa. Kellot siirretään silloin aina tunnilla kohti kuluvan vuoden kesää: talvaikaan siirryttäessä tunnilla taaksepäin ja kesäaikaan siirryttäessä tunnilla eteenpäin.
Ensi yönä siirrytään tunti taaksepäin, kohti tämän vuoden kesää, ja saadaan yöhön yksi tunti lisää aikaa lepoa varten. Unirytmin luonnollisuus onkin yksi tärkeimmistä perusteista sille, miksi kellojen siirtelemisestä on haluttu luopua – ja myös sille, miksi terveydelliset syyt puoltavat talviaikaa. Kesäajan puolustajat pitävät tuntia pidempää valoisuutta illalla itselleen tärkeänä, ja sen uskotaan myös lisäävän työmatkaliikenteen turvallisuutta. Merkittävä enemmistö suomalaisista, 87 prosenttia, kannattaa kuitenkin kellojen siirtelyn lopettamista.
Kommentoi