Uutisaiheet

Hahkialassa on tehty töitä vesiensuojelun eteen

Kuva: Tero Laurila

Hahkialan kartanossa on jo pitkään pyritty hoitamaan vesistöjä, jotta niiden ravinnekuormitus jäisi mahdollisimman vähäiseksi.

Kartanon kupeessa sijainnut Lintusuo on kunnostettu lintuvedeksi, joka palvelee myös riistanhoidollisia tarkoituksia, mutta samalla pidättää ravinteita päätymästä Syväojaa pitkin Hyvikkälän ja Kirrisen sekä Vuorenselän kautta Hauhonselälle.

Ely-keskus järjesti kiertoajelun Hauhon reitin kosteikkoalueilla ja yhtenä kohteena olivat Hahkialan maat.

– Lintusuo on merkitty 1700-luvun karttoihin turvehöttöiseksi lepikoksi, joka oli käyttökelvotonta maata viljelytarkoituksessa. Se kuivattiin 1960-luvulla pumppaamalla. Pumppu on nyt suljettu, ja alue on ollut kesannolla ainakin 2000-luvun alusta saakka, sanoo kartanon omistaja Karl Fazer.

Tätä taustaa vasten on helppo ymmärtää, miksi Lintusuo on uudistunut.

– Perusintressi on ollut tehdä jotakin vesistöjen eteen. Järvien vesien pintoja on laskettu, ja vesimassat ovat rehevöityneet. Vielä 1970- ja 1980-luvuilla lannoituksen suhteen ei ajateltu muuta kuin kasvua, mikä tietysti vaikutti myös vesistöihin. Tuolloin monet maatalouden ja metsänhoidon menetelmät olivat kaukana siitä, mitä tänä päivänä tiedetään oikeiksi. Tuolloin ei vain ollut riittävästi tietoa asioista, mutta nyt voimme oikeilla tavoilla kenties hieman korjata asioita sanoo Fazer.

Lintusuo yllätti jo ensimmäisenä kesänä

Luonnon monimuotoisuus on aina ollut Fazerille punainen lanka ympäristönhoidossa.

– Haluan nähdä eläimiä omilla maillani, vaikka itse myös metsästän. Lintusuolla olemme keskittyneet pienpetojen, kuten minkkien ja supien, pyydystämiseen, jotta etenkin sorsalinnut voivat rauhassa pesiä. Kosteikolla on laaja merkitys kaikille eläimille ja kasveille.

Lintusuon 12,5 hehtaarin kosteikon rakentamisessa Fazer on ollut oma-aloitteinen. Valuma-alue on reilut 800 hehtaaria.
– Tutustuin aikoinaan ammattikaivajaan, jonka kanssa suunnitelimme kosteikon tekoa. Apuna oli alan konsultti.

Lintusuolla harkinta ja kokemus olivat valttia.

– Vaikkei alue ole kovin suuri, on siinä sekä savipohjaa ja toisaalta pohjatonta turvehöttöä. Osa maasta kaivettiin saveen saakka, jolloin syntyi fosforin ja kiintoaineen sidontaan tärkeitä syvänteitä. Säilytimme mahdollisimman paljon luontaista vihreää pintaa ja ylipäätään kaivoimme niin vähän kuin mahdollista, jotta ravinteita irtoaisi mahdollisimman vähän maaperästä. Mitä enemmän saimme johdetuksi vettä koskemattoman maan päälle, sen parempi. Lintusuon alla on lähteitä ja turpeen alla on vettä ties miten paljon. Turvekerroksen puhkaisu voisi saada aikaan sen, että maan alta olisi noussut vettä. Fazer kertoo.

– Emme tuoneet yhtään maata, vaan kaivetun maan käytimme altaiden pengerrykseen. Tärkeää oli tehdä penkereistä niin loivat, että linnut pystyvät ruokailemaan niillä. Pensaikkoa jätimme riistan suojaksi. Tärkeää oli pitää tasapaino maaperässä ja luoda penkereillä vastapaino. Pajun on hyvä antaa kasvaa ja leikata se parin vuoden välein. Biomassa puolestaan on hyvä korjata vihreänä.

Jo ensimmäisenä kesänä Lintusuo yllätti lajirunsaudellaan.

– Laskentojen perusteella Lintusuolla pesi tänä kesänä noin 15 lintulajia.

Kanta-Hämeen Lintutieteellisen yhdistyksen raportin mukaan Hyvikkälänjärven–Lintusuon alueen 58 pesivää eri lintulajia pinta-alaltaan varsin suppealta tutkimusalueelta osoittaa sen, että kohteella on merkittävää alueellista arvoa pesimälinnuston kannalta. Tänä vuonna saatiin varmistettua kohteelta äärimmäisen uhanalaisen punasotkan pesintä

Uiskolassakin luotu kosteikko

Uiskolaan Kirrisen rantaan Fazer on neljässä eri vaiheessa noin kymmenen vuoden aikana luonut hieman vastaavaa ympäristöä.

– Kirrisestä olemme kaivaneet ojan noin 8 hehtaarin lintukosteikkoon. Vesi viipyy ojassa hitaan virtauksen ansiosta, jolloin osa ravinteista jää jo ojaan. Myös varsinainen kosteikko pidättää ravinteita ennen kuin ne päätyisivät Kirriseen. Minusta tällä tavoin kosteikoista saa tuplahyödyn. Ne toimivat lintujen pesimäympäristönä, mutta samanaikaisesti vaikuttavat vesien puhtauteen.

Kirrisen ja kosteikon väliseen parin sadan metrin mittaiseen ojaan Fazer on jättämässä tarkoituksella puunrunkoja Metsäkeskuksen metsän- ja luonnonhoidon asiakasneuvoja Olli Lukanniemeltä saadun opin mukaan.

– Ne toimivat ensiksi kaivinkoneen alla kantavana rakenteena. Vedessä ne osaltaan varastoivat myös ravinteita, luovat mikrobeille, bakteereille ja pieneliöille kasvualustan. Aion kokeilla Uiskosuolla puulavojen rakentamista. Lavat voidaan rakentaa talvella ja upottaa veteen. Näin saadaan aikaiseksi vastapaino, eikä turve toivottavasti nousisi ylös. Tätä en ole aikaisemmin kokeillut, mutta ainakin asiantuntijoiden mukaan puuta kannattaa kosteikkoon jättää.

Myös Kenkivuoressa Fazerilla on kosteikkoa.

– Alun perin Kenkivuoressa oli soinen ala, jossa metsänkasvu oli varsin heikkoa. Metsätalouden kannalta sillä ei ollut juurikaan merkitystä, Fazer kertoo.

– Kenkivuorta kaivoimme jonkin verran, ja rakensimme savesta patovallin yhdelle altaan sivulle. Kaikissa kosteikoissa kestää aikansa, ennen kuin maamassat asettuvat. Maan muokkaaminen voi laskea ravinteet muutamaksi vuodeksi liikkeelle, mikä voi näkyä mittauksissa, mutta ennen pitkää arvot laskevat kun altaat alkavat toimia.

Luonnon monimuotoisuutta tulisi vaalia

Fazer puhuu mielellään luonnon monimuotoisuuden puolesta.

– Suomalaisessa metsänhoidossa on opetettu ja ilmeisesti edelleenkin painotetaan tietyssä määrin yksipuolisuutta. Esimerkiksi 70 prosenttia ranta-alueiden monimuotoisuudesta on peräisin eläinten laiduntamisesta ja karjanpidosta. Puuntuottoa voidaan maksimoida yksipuolisella metsänhoidolla, jossa esimerkiksi suositaan tiettyjä puulajeja, mutta silloin ei luonnolle jätetä edellytyksiä uudistua.

Fazer muistuttaa, että monimuotoisuus tuo kestäviä hyötyjä nimenomaan pitkässä juoksussa.

– Avohakkuita voi olla jossakin tilanteessa pakko tehdä, koska pienten puuryhmien tai yksittäisten puiden jättäminen hakkuuaukiolle merkitsee yleensä että ne kaatuvat ensimmäisessä myrkyssä. Kuusimetsiä tuhoava kirjanpainaja voi viedä koko metsän, jos se kasvaa vain kuusta.

Luontokuvaaja Reijo Onnela tulee kuvaamaan Lintusuon kosteikon elämää ensimmäisen vuoden ajan ja tarkoituksena on myöhemmin koostaa kuvista valokuvanäyttely ja suunnitelmissa on myös julkaista ensi vuonna Hahkialan Kosteikon ensimmäinen vuosi -kirja.
Kuva: Reijo Onnela

• Hahkialan Lintusuon kosteikon perustamista on tuettu Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta aikajaksolla 2014-2020. Lintusuon kosteikkohanketta on koordinoinut vesistösuunnittelija, Elina Sorvali, joka toimii myös Pro Hauhonselkä vesiensuojeluyhdistyksen hallituksessa kosteikkoasiantuntijana.

• Lintusuon kosteikko on osa Hahkialan Kartanon pitkäaikaista luonnon monimuotoisuuden ja kestävän riistanhoidon kehittämistyötä, josta Hahkialan Kartano palkittiin joulukuussa 2017 eurooppalaisella maanomistajien liiton ELO:n myöntämällä Wildlife Estates -tunnuksella.

Mainoksia

Sosiaalisessa mediassa

TV-ohjelmat

Irtonumerot

Keski-Hämeen irtonumeroita myyvät:
Hauholla: S-market Hauho
Lammilla: Keski-Hämeen toimisto, K-Market Mallas, R-kioski, S-market Lammi, Säästö-Karit
Tuuloksessa: S-market Tuulos
Hämeenkoskella: Sale Hämeenkoski

MurmisP