Uutisaiheet Hauho Lammi Tuulos Keski-Häme Pitäjät

Kaupunki kuuli kunniansa hulevesimaksuista

Lammilaiset Risto Juvonen, Heikki Helen, Jaakko Niskanen ja Jukka Mäkinen ihmettelivät, miksi maaseudun yrittäjä joutuu maksamaan hulevesimaksua, kun verkostoakaan ei ole. Kuva: Jussi Karvonen

Kantakaupungin asfaltoidut pihat ja hulevesiverkostot ovat edellytyksiä periä hulevesimaksuja kiinteistönomistajilta, mutta muun muassa lammilaisten yrittäjien on vaikea ymmärtää, miksi kaupunki perii heiltä hulevesimaksuja. Maaseudulle ei ole monin paikoin edes rakennettu hulevesijärjestelmää, ja pihat ovat soralla. Sadevedet joko haihtuvat tai imeytyvät maaperään. Ne eivät päädy edes ojia myöten vesistöihin.

– Tämä on täysin epäoikeudenmukaista, koska maksun edellytykset ovat varmaan paikallaan rakennetussa ja asfaltoidussa kantakaupungissa, muttei haja-asutusaluella. Ymmärrän hulevesimaksun keskikaupungilla, mutten Lammin kaltaisessa maalaistaajamassa. Miten kaupunki voi periä maksua hulevesiverkoston käytöstä, kun koko verkkoa ei ole? Jos olisi, maksu olisi jossain mitassa perusteltu, sanoo Heikki Helen Kuljetusliike H. ja J. Helenistä.

Helen korostaa, ettei laki velvoita kaupunkia perimään näin isoja hulevesimaksuja.

– Maksuja voisi kohtuullistaa. Kaupungin edustajat sanovat, että valtiovalta edellyttää, mutta ei valtiovalta summia sanele.
Hämeenlinnan kaupungin järjestämässä infotilaisuudessa hulevesimaksut saivat kovaa kritiikkiä niin yksityisiltä omakotitaloasukkailta kuin yrittäjiltä. Osa yrittäjistä tekee oikaisuvaatimuksen, vaikkei vaikka ei sen tehoon niin luotakaan.

Yrittäjä maksaisi omasta työstään

Lammin Metallikalusteen yrittäjä Jaakko Niskanen perusti aikanaan Jahkolaan teollisuusalueen, jonka kustannukset hän on itse maksanut.

– Vedin aikanaan 35 000 eurolla kunnallistekniikkaa alueelle. Tänä kesänä teetin asfaltoinnin Jahkolan teihin 17 000 eurolla, minkä summan maksoimme neljän yrittäjän kesken. Jokainen alueen 18 yrittäjästä sai 1000 euron hulevesimaksun. Lammin kunnan kanssa tekemäni maankäyttösopimuksen mukaan kunta veti aikanaan vesiverkoston alueen rajalle, josta olen sen omilla rahoillani jatkanut kiinteistöille. Kaikkiaan omalla rahalla maksettua hulevesiverkostoa on noin 900 metriä. Olen rahoittanut kaiken omasta pussistani, mutta nyt meidän tontilla olevien yrittäjien hulevesimaksut ovat 18 000 euroa. Maksaisimme siis kaupungille siitä, mitä olen omilla rahoillani rakentanut. Jahkolasta hulevedet päätyvät maaperään, eivätkä mihinkään kaupungin verkostoon, Jaakko Niskanen kertoo.

– Kaupungissa ei kuulemma oltu tietoisia maankäyttösopimuksesta, eikä Jahkolan alueen erityisluonteesta. Virkamiehet vain toteuttavat valtuuston tekemiä päätöksiä, mutta toivoisi kaupungin vähintään ottavan selvää asioista, ennen kuin maksuja ryhdytään perimään, sanoo Niskanen
Niskanen tuli Hämeenlinnaan Ahvenanmaalta kesken töiden varta vasten infotilaisuutta varten.

– Puhelimella on ihan turha yrittää tavoitella virkamiehiä ja koittaa päästä heidän kanssa puheisiin. Tilaisuudessa pääsin esittämään oman näkemykseni ja ilmeisesti Jahkola oli virkamiehille täysin tuntematon alue. Pääsin ainakin keskusteluihin, mutta minua harmittaa eläkeläisten tilanne. Jos eläke on vaikkapa 600 euroa kuussa, 40 euron hulevesimaksu tuntuu kovalta etenkin, kun maksulla ei ole asukkaalle mitään etua. Sain nukuttua ainakin oma yöni rauhassa, koska oikaisuvaatimukseni näyttää tulevan hyväksytyksi.

Niskanen ihmettelee, ettei kaupunki näytä lainkaan selvittäneen tonttien olosuhteita, vaan maksu on määritetty puhtaasti pinta-alan mukaan.

– Infotilaisuudessa nousi esiin, että rivitalo saattaa olla rakennettu useille tonteille. Eräs isännöitsijä kummasteli, että taloyhtiö oli saanut ison laskun kaikilta neljältä tontilta eli nelinkertaisena.

Helenin mukaan joissakin pohjoisen kunnissa on kunta laittanut hulevesimaksun keräämisen jäihin, kunnes asia selvitetään uudelleen.

– Yksi omakotitaloasukas ihmetteli, että kaupunki oli kehottanut häntä rakentamaan imeytysaltaan tontilleen, minkä hän olikin omilla rahoillaan tehnyt. Nyt hänen pitäisi maksaa hulevesimaksu. Tuskin hän on ainoa laatuaan, sanoo Helen.

Kaupungin edustajat eivät oikein osaa sanoa muuta neuvoa, kuin että valittakaa.

– Suhtaudun valittamiseen aika penseästi, enkä usko sen tuloksia tuovan. Moni iäkkäämpi ihminen ei varmasti osaa tai jaksa edes tehdä oikaisupyyntöä. Itse aion sellaisen tehdä, koska oman tonttimme hulevedet eivät edes valu vesistöön puhumattakaan mistään hulevesiverkosta. Vedet imeytyvät maahan ja osin haihtuvat, sanoo Helen

Kerroin vedetty hihasta

Risto Juvosen yritys Lapamixer on Mutastentiellä. Hehtaarin tontille kaupunki mätkäisi 1000 euron hulevesimaksun.

– Piha on hiekalla, josta vesi imeytyy maaperään tai haihtuu. Kaupungin hulevesiverkostoa ei ole, sanoo Juvonen.
Yrittäjät protestoivat myös tiukkaa aikataulua.

– Hulevesimaksu tuli aivan puun takaa. Maksu vaaditaan heti ja maksuaikaa annettiin 30 päivää. Valitusaika on kaksi viikkoa laskun päiväyksestä.Valittaa voi, mutta maksu on ulosottokelpoinen. Sen voi saada periaatteessa takaisin, jos oikaisuvaatimus hyväksytään, sanoo Helen.

– Yrityksillä on tähän aikaan vuodesta paljon menoja muun muassa ennakkoverot. Oikaisuvatimus on tehtävä kaksi viikkoa eräpäivästä eli yrittäjille annettiin kiireiden keskellä kaksi viikkoa aikaa perehtyä omalta osaltaan asiaan, lisää Niskanen.

Kukaan kaupungin edustaja ei kyennyt infotilaisuudessa osoittamaan, mihin perustuu teollisuusrakennuksille asetettu kerroin 10.

– Se kerroin on vedetty täysin hihasta. Sen logiikan mukaan teollisuustontille sataa kymmenkertaisesti enemmän vettä kuin esimerkiksi omakotitalotontille. Lammillakin on paljon vanhoja tontteja, joilla joskus on ollut esimerkiksi joki pieni paja tai halli, joka on saattanut olla käyttämättömänä vuosia tai vuosikymmeniä, ihmettelee Juvonen.

Juvonen ei niele kaupungin edustajien väitteitä siitä, ettei hulevesimaksulla ole tarkoitus nostaa yrittäjien verotusta tai alennettu jätevesimaksu jotenkin kompensoisi hulevesimaksua.

– Jos summa ei ole laskelman mukainen, voi tehdä muistutuksen. Käytännössä muistutuksen voi tehdä, jos kertoimet on laskettu väärin. Laskuvirhe on aivan eri asia kuin laskutuksen perusteet, jotka eivät kertakaikkiaan sovellu maaseudulle. Kantakaupungissa ja maaseudulla eivät tontit ole yhtäläisiä, vaikka ne olisivat kooltaan samanlaiset. Tämä ei kompensoi alennettua jätevesimaksua millään tavoin. Esimerkiksi omassa yrityksessäni ei vettä kulu kuin käsien pesemiseen ja jätevesien osalta kulut ovat ehkä 200–300 euroa vuodessa. Käytännössä tuo 1000 euroa on ylimääräinen kiinteistövero tai negatiivinen yritystuki. Käytännössä tämä on veronkorotus, tosin ei vain sillä nimellä. Maksulle ei saa vastinetta, eikä mikään kulu ole muuttunut. Asemakaava-alue tarkoittaa maaseudulla hieman eri asiaa kuin kantakaupungissa, sanoo Juvonen.

Lue myös: Hulevesimaksuja saatetaan arvioida uudelleen.

 

Mainoksia

Sosiaalisessa mediassa

TV-ohjelmat