Ajankohtaista Korona Keski-Häme

Kanta-Hämeeseen odotetaan uutta tautihuippua elo–syyskuussa

Kuva: Kanta-Hämeen sairaanhoitopiiri

Kanta-Hämeen keskussairaalan tiedotustilaisuudessa johtajaylilääkäri Sally Järvelä kertoi, että Kanta-Hämeessä koronan tarttuvuusluku on pudonnut alle yhden ja tautitilanne on muutenkin niin rauhallinen, että keskussairaalassa pystytään kesän aikana jonkin normaalikesää aktiivisempaan toimintaan ja vähentämään kertynyttähoitovelkaa.

Koronavalmiutta kuitenkin ylläpidetään edelleen siten, että tautitilanteen muuttuessa pystytään nopeasti reagoimaan ja täyteen tehoonkin päästään muutamassa päivässä.

Järvelän mukaan sairaanhoitopiirin laskelmat ennakoivat toisen tautiaallon todennäköiseksi. Sen alkaminen riippuu kuitenkin niistä tekijöistä, mitä koronaviruksesta ei vielä tiedetä. Jos virus toimii koko ajan samalla tavalla, on todennäköistä, että rajoituksilla aikaan saatu tilanteen rauhoittuminen muuttuu, kun rajoituksia aletaan purkaa. Silloin seuraava tautihuippu olisi odotettavissa elo–syyskuussa.

Jos virus toimii samalla tavalla kuin jotkin muut tyypilliset hengitystievirukset, ja hiipuu kesän ajaksi herätäkseen sitten taas uudelleen lämpimien säiden jälkeen, myös toisen aallon alkamisajankohta saattaa siirtyä pidemmälle syksyyn.

– Me emme kuitenkaan suhtaudu siihen toiseen aaltoon mitenkään erityisen peloissamme, Järvelä sanoo.

– Meillä on nyt ollut aikaa varustautua ja myös tarviketilanne on niin paljon parempi kuin maaliskuussa, että nyt voimme rauhallisin mielin sanoa, että täällä ollaan valmiita, Järvelä vakuuttaa.

Kuva: Kanta-Hämeen sairaanhoitopiiri

Keskussairaalassa  palataan pikkuhiljaa normaaliin. Esimerkiksi pääaulan tarkistuspiste on rauhallisen tautitilanteen vuoksi voitu muuttaa infopisteeksi, jolla voi käydä halutessaan tarkistamassa oman riskiarvionsa.

Potilaskäynnit vähentyneet merkittävästi

Sally Järvelä on kuitenkin huolissaan hoitovelan karttumisesta. Ihmiset ovat selkeästi vähentäneet lääkärissäkäyntiä, ja vaikka Suomessa ja koko maailmassa vallinneet karanteeninomaiset olosuhteet ovat vähentäneet muidenkin virusten leviämistä, ja esimerkiksi kausi-influenssaa on ollut huomattavasti aikaisempaa vähemmän, uskoo Järvelä, että vähentyneiden käyntien joukossa on myös niitä, joiden terveydentila olisi edellyttänyt hoitoa.

– Esimerkiksi sydänsairaudet eivät kysele lupaa koronalta. Hoitovelka on valitettavasti siinä mielessä pankista otettua velkaa huonompi asia, että velka kasvaa hyvin nopeasti alkuperäistä vaivaa suuremmaksi, Järvelä vertaa ja kehottaakin ihmisiä lähtemään jo rohkeasti lääkäriin, jos oma olo sitä tuntuisi vaativan. Sairaalaankin on turvallista tulla.

–   Meillä ei ole sairaalassa syntynyt tartuntaketjuja ollenkaan, yksi sairastumistapaus on ollut potilashoitoon liittyen, mutta siitäkään ei tullut yhtään uutta jatkotartuntaa. Työperäisiä tai työpaikalla tapahtuneita altistumisia tai karanteeneja ei tällä hetkellä ole.

Huhtikuussa Kanta-Hämeen keskussairaalassa oli 5800 käyntiä vähemmän kuin vastaavaan aikaan viime vuonna. Näistä sairaala perui koronavalmiuden rakentamisen ja ylläpidon vuoksi itse 1100.

Kuva: Kanta-Hämeen sairaanhoitopiiri

Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin ennuste koronaviruksen toisesta aallosta Kanta-Hämeessä, jos taudin tarttuvuusluku koko maassa on RO 1,8.

Jonossa yli 5500 potilasta

Hoitojonoja aletaan Järvelän mukaan nyt myös asteittain purkaa, samalla kun normaalitoimintaa pyritään nostamaan omalle tasolleen. Omaa paikkaa jonossa ei vieläkään kannata lähteä erikseen tarkistelemaan, koska se syö vain sairaalan resursseja. Sairaalasta otetaan ajoissa yhteyttä, kun oma vuoro alkaa lähestyä, Järvelä lupaa. Loppuvuoden aikana uusia toimintatapoja hoitovelan hoitamiseksi on hänen mukaansa myös kehitettävä.

Viestintäjohtaja Iisakki Kiemunki muistuttaa myös sairaalan verkkosivuilla olevasta ajantasaisesta hoitojonolaskurista, josta näkee hoitoonpääsyn odotusajan pituuden vuorokausissa ja tarkemmasta tilastosta myös yksittäisten hoitoalojen ja erilaisten leikkaustoimenpiteiden hoitojonojen pituudet.

Tällä hetkellä hoitojonossa on kaikkiaan 5584 potilasta ja odotusaika hoitoonpääsyyn noin 60 vuorokautta.

Jotain hyvääkin on tilanteesta kuitenkin syntynyt: etävastaanotot ovat toimineet niin hyvin, että niiden käyttöä kannattaa Järvelän mukaan jatkaa.

– Erityisen hyvin on onnistuttu psykiatrian puolella, jossa peruuttamattomien käyntien määrä on vähentynyt merkittävästi normaaliaikoihin verrattuna.

Sally Järvelä
Kuva: Kanta-Hämeen sairaanhoitopiiri

Kanta-Hämeen keskussairaalan johtajaylilääkäri Sally Järvelän mukaan Kanta-Hämeessä ollaan varustauduttu hyvin epidemian mahdolliseen toiseen aaltoon.

Uudet laitteet heti käyttöön

Koronaepidemian alkaessa yritykset, yhdistykset ja yksityiset ihmisetkin ojensivat auttavan kätensä keskussairaalalle, ja lahjoitusvaroilla pystyttiin hankkimaan toistakymmentä uutta hengityslaitetta. Ne ovat Järvelän mukaan päässeet käyttöön aina heti, kun niitä vain on sairaalaan saatu.

–  Lahjoituskoneet on otettu kaikki heti käyttöön. Koronapotilaan hapettuminen on niin herkkää puuhaa, että uudet ja nykyaikaiset laitteet ovat merkittävästi auttaneet sairaalaa heidän hoidossaan, Järvelä kertoo.

Keski-Hämeen tilastoseurannasta näkee, että esimerkiksi Norjassa, jossa tartuntoja on yli 2000 enemmän kuin Suomessa, on kuolleita noin 70 vähemmän kuin meillä (301/233). Järvelän mukaan tässä ei kuitenkaan todennäköisesti ole kyse laitekannan eroista, koska molemmat maat ovat hyvin varustettuja. Hän arvelee suurimpien erojen syntyvän siitä, miten hyvin eri maissa on kyetty estämään koronatartuntojen leviäminen hoivakoteihin.

– Koronan hoitamiseen ei vieläkään ole olemassa mitään sellaista täsmälääkettä, joka tehoaisi. Ainoa, mitä pystymme tekemään vakavaan tautimuotoon sairastuneille, on ostaa aikaa heidän toipumiselleen tehohoidon ja hapetuksen avulla, Järvelä kertoo.

– Iäkkään ihmisen keho on usein jo niin paljon hauraampi, että he eivät kestä raskasta tehohoitoa, Järvelä kuvaa vakavan taudin vaikeimpia piirteitä.

Kanta-Hämeessä koronan leviäminen hoivakoteihin on tähän asti onnistuttu estämään. THL:n tilastoinnin mukaan koronaan kuolleista 19 prosenttia on ollut erikoissairaanhoidossa, 33 prosenttia perusterveydenhuollon yksikössä, 46 prosenttia sosiaalihuollon ympärivuorokautisessa yksikössä ja vain kaksi prosenttia kotona tai muualla.

Korona jättää jälkensä

Vaikka koronan tautitilanne on tällä hetkellä Kanta-Hämeessä hyvin rauhallinen, seurataan tilanteen kehittymistä herkällä tutkalla. Oman paineensa tuo sekin, että taudin aiheuttamat seuraukset kuuluvat nekin vielä siihen joukkoon, josta tietoa on vielä vähän. Maailmalta kantautuu vähitellen ensimmäisiä arvioita sairastetun taudin jättämistä jälkitaudeista, ja Kanta-Hämeessäkin ollaan niiden suhteen valppaina.

–Jälkiseuranta tapahtuu yksilöllisesti arvioiden taudin aktiivivaiheen oirekuvan perusteella tai jälkioireiden pitkittyessä, Järvelä kertoo.

– Meilläkin on arvioitu, että esimerkiksi kroonista keuhkosairautta koronan jäljiltä joillekin sairastuneille jää, ja osa tarvitsee pysyvää seurantaa. Immuunipuolustuksen vaurioiden suhteen ei ole vielä riittävää tietoa kerääntynyt, mutta seuraamme kerääntyvää tietoa tarkasti.

Tiedottaminen harvenee

Sekä THL että sairaanhoitopiirit ovat tautitilanteen rauhoittuessa vähentäneet päivittäisen tilannetiedon jakamista viikoittaiseen. Myös Kanta-Häme siirtyy nyt kerran viikossa jaettavaan tautitapausten listaukseen ja joka toinen viikko järjestettävään tiedotustilaisuuteen. THL:n palvelukartalta saa edelleen päivittäisetkin tiedot, ne kuitenkin päivittyvät muutaman päivän viiveellä.

Tällä hetkellä Kanta-Hämeessä on 110 koronatartuntaa, eikä sairaalahoidossa ole yhtään potilasta.

Mainoksia

Sosiaalisessa mediassa

TV-ohjelmat

Irtonumerot

Keski-Hämeen irtonumeroita myyvät:
Hauholla: S-market Hauho
Lammilla: Keski-Hämeen toimisto, K-Market Mallas, R-kioski, S-market Lammi
Tuuloksessa: S-market Tuulos
Hämeenkoskella: Sale Hämeenkoski