Pitäjät Kulttuuri Hämeenkoski

160-vuotias kirjasto on Hämeenkoskelle tärkeä

Kuva: Mauri Kalima

Hämeenkosken yhdistykset kerääntyivät 15. lokakuuta pohtimaan kirjaston palvelujen merkitystä pitäjäläisille, ja toiminta todettiin todella tärkeäksi, koska samasta pisteestä kyläläiset saavat kirjojen ja lehtien, äänikirjojen ja elokuvien lisäksi myös valtavasti muita palveluja.

Satutunnit ja lukukoira ovat olleet suosittuja. Lisäksi on järjestetty Digivoimaa- sekä Muistiluotsi-neuvontaa, näyttelyitä ynnä muuta. Saatavana on liikuntavälineitä ja sähkömittareita.

Sähköinen asiointi kunnan ja muiden viranomaisten kanssa on monelle mahdollista vain kirjastossa, erityisesti ikääntyneille tämä on todella tärkeää. Kirjastosta löytyy tulostus- ja kopiointipalvelu, ja apua saa myös digitaaliseen asiointiin, jonka merkitys kaiken aikaa kasvaa yhteiskunnallisten palvelujen siirtyessä yhä enemmän verkkoon.

Kirjaston ikkunassa on digitaalinen ilmoitustaulu, josta voi lukea kunnan ja yhdistysten tiedotteita sekä tapahtumailmoituksia. Lisäksi ikkunasta voi tarkistaa alati muuttuvat linja-autojen aikataulut.

Kirjastossa on myynnissä kunnan ja paikallisten yhdistysten julkaisuja. Sieltä voi ostaa kuntosalin kortit ja varata rantasaunan Teuronjoen rantaan. Sieltä noudetaan avaimet Koskihalliin ja Seuralaan. Kirjasto toimii paikallisena ennakkoäänestyspaikkana ja kyläkyytien asiakkaiden taukotilana.

Kirjasto täyttää 160 vuotta

Tänä vuonna 160-vuotias Hämeenkosken kirjasto on yksi Suomen vanhimpia maaseutukirjastoja. Pitäjänkirjaston ensimmäinen lainaaja oli Gustafna Warpunen 31.12.1860 lainatessa teoksen J. Abbot: Lasten tie Siveyteen ja Autuuteen. Kirjaston ensimmäiset kokoelmat käsittivät pääasiassa uskonnollista kirjallisuutta.

Pitäjänkirjastot aloittivat toimintansa keräys ja lahjoitusvaroin. Näin myös Hämeenkoskella, jossa maisteri K.G. Levander, Loviisan lyseon lehtori ja vapaa-ajan koskelainen, värjäri-tehtailija J. Limnell sekä rouva Augusta Bellman ( os. Fieandt), Käikälän kamreerin puoliso sekä mamselli Matilda Appelroth, Pätilän kartanosta, keräsivät varoja kirjaston hyväksi iltamilla ja huvituksilla.

Suomessa oli herätty kansallisuusaatteeseen ja samalla oli virinnyt ajatus kansansivistyksen sekä koulutuksen merkityksestä. Kansankirjastoja oli vuonna 1850 vain 19 ja nekin pääsääntöisesti kaupungeissa, Hollola oli yksi poikkeus säännöstä.

Seuraavalla vuosikymmenellä kirjastoja perustettiin myös maaseutupitäjiin. Koskelle kirjasto perustettiin 24.8.1860 Linnankalliolla, jossa ensin juotiin kahvetta, laulettiin ja pidettiin puheita. Sen jälkeen siirryttiin pitäjän uuteen makasiiniin, jonne naiset olivat valmistaneet päivällisen.
Maisteri Levander puhui vakuuttaen, että ihminen ei elä vain leivästä vaan tarvitsee myös hengen ravintoa. Pitäjänkirjasto päätettiin perustaa ja ostettiin ensimmäiset 140 nidettä.

Vuonna 1888 oli kirjasto kasvanut jo 550 teoksen suuruiseksi. Kirjojen hankintaa samoin kuin kansakoulujen rakentamista rahoitettiin muun muassa paloviinaveroista, lahjoituksilla ja iltamilla.

Aluksi kirjasto toimi kirkon sakastissa, sitten verkatehtaan konttorissa, uudessa kansakoulussa ja siirtyi Seurahuoneelle sen valmistuttua. Kansakoulu tuli pitäjään vasta kolmetoistavuotta kirjaston jälkeen, joten lainaajat olivat hankkineet lukutaitonsa kiertokoulussa ja itseopetellen.

Kirjasto oikeassa paikassa

Tänä päivänä niteitä on jo 13 000, ja lisäksi Lastu-kirjaston kautta on saatavilla koko Päijät-Hämeen kirjastojärjestelmän aineisto lähipalveluna. Kirjasto toimii kyläkeskuksessa ja on helposti jalkaisin saavutettavissa suurimmalle osalle kyläläisiä.

Kirjasto on nyt oikeassa paikassa keskellä keskustaa. Toiveena on, että toiminta laajenisi nykyaikaiseen itsepalvelun suuntaan, jolloin kirjaston käyttö pitäjäläisten yhteisenä olohuoneena entisestään paranisi.

Mainoksia

Sosiaalisessa mediassa

TV-ohjelmat

Irtonumerot

Keski-Hämeen irtonumeroita myyvät:
Hauholla: S-market Hauho
Lammilla: Keski-Hämeen toimisto, K-Market Mallas, R-kioski, S-market Lammi
Tuuloksessa: S-market Tuulos
Hämeenkoskella: Sale Hämeenkoski