Lammilaisen Arvo ”Napu” Koiviston puuveistoksissa elävät aikansa lammilaiset, näyttely elää vierailijoiden tuomien uusien tarinoiden myötä.
Kolmas Ars Peltolehto -taidenäyttely Peltolehdon talossa keskittyy tällä kertaa Lammilla vaikuttaneen kulttuuripersoona Arvo ”Napu” Koiviston taiteeseen. Koivisto (1918-1990) kävi koulunsa Lammilla ja oli tuttu näky Lammin kylänraitilla ja baareissa. Oluttuopin ääressä hän yleensä veisteli tai piirteli. Hänen puuveistoksiaan löytyy monesta lammilaisesta kodista ja niitä on päätynyt myös eri puolille Suomea. Ilmeikkäät puuveistokset, joista aikalaiset tunnistavat niiden mallin, ovat näyttelyn mielenkiintoisinta antia.
Napun isä Juho Hemming Koivisto valittiin Lammin kunnankirjuriksi vuonna 1922 ja yhdeksänlapsinen perhe muutti tuolloin Lammille Iitistä. Arvo Koivisto valmistui Lammin yhteiskoulusta vuonna 1935 ja muistelmien mukaan hänellä ei oikeastaan ollut vakituista kotia. Lammilla Napu asui ainakin Kivismäen kartanon sivurakennuksessa parin vuoden ajan tai hän saattoi ilmestyä aamuisin jonkun saunasta nukkumasta. Lisäksi hän vietti pitkän ajan Juurmaiden kesäpaikassa Loviisassa sekä oli kullanhuuhtojana Lapissa. Tutkija Jyrki Juurmaa kutsui Napun kotiin ja Napu veisti Juurmaalle muotokuvan kiitokseksi ajasta, jonka vietti perheen luona. Monet veistoksista Napu onkin veistänyt lahjoiksi tai ne oli häneltä tilattu lahjaksi. Juurmaa toimitti Napun aikanaan tuberkuloosin tähden lääkärille ja hän päätyi Ahveniston tuberkuloosiparantolaan hoitoon, joten ilmeisesti hän oli kuitenkin kirjoilla Lammilla, vaikka vakituisesta asunnosta ei ollut tietoa.
Matti Siivonen ja Susanna Mattila Lykky ry:stä kertovat, että näyttely elää koko ajan, sillä uusia Napun veistoksia on tuotu juuri edellisenäkin päivänä.
– Moni on muistanut, että mökillä on joku Napun työ ja kysynyt, saako sen tuoda näyttelyyn ja on sitten samalla tuonut tarinat tullessaan, Siivonen kertoo.
Seisova mies vuodelta 1968 esittää Postin Aarnea eli Aarne Soimanpohjaa taitelijan kuvauksen mukaan maanantai -aamuna matkalla baariin. Näköisveistosten lisäksi Napu veisti myös fiktiivisiä hahmoja.
Napusta ei löydy paljoakaan virallista tietoa, mutta aikalaiset Lammilta muistavat hänestä tarinoita. Myös Siivonen sijoittaa mielessään taiteilijan baarin tiettyyn pöytään istumaan. Puureliefi, jonka Napu on tehnyt Lamminhovista, saa uusien katsojien myötä uuden tarinan, kun tulkinta siitä, ketä teoksen henkilöt ovat, saa uuden muodon. Moni on tunnistavinaan esimerkiksi sukulaisensa.
Arvo Koivistolla ei ollut taiteellista koulutusta, hän toimi useiden tunnettujen taiteilijoiden, kuten Hannes Autereen, apulaisena. Puuveistoksia hän teki erityisesti 1970-luvulle asti, sen jälkeen hän on siirtynyt maalauksiin. Armi Kyynäräisen omistama veistos Piippua polttava mies on Kyynäräisen mummoltaan Ida Kyllöseltä, joka oli Napun luottoihminen, saama. Napun kerrotaan ottaneen ison villapaitansa suojista puuveistoksen ja mitään sanomatta asettaneen sen Kyllöselle näytille ja odottaneen, mitä tämä siitä tuumaa. Napu muistetaan muutenkin hyvin vähäsanaisena miehenä, jonka kulki katse maahan luotuna. Myöskään valokuvia hänestä ei paljoa ole. Näyttelyssä on esillä yksi hänen omakuvansa.
Kirsti Lampola on tuttu lammilainen nimi vuosien takaa. Hänen teoksensa moni muistaa terveyskeskuksen aulasta.
Arvo Koiviston töiden lisäksi Ars Peltolehto 2020 esittelee yhdeksän muun taiteilijan teoksia. Suomeen vuonna 2018 muuttaneen, Brasiliassa syntyneen naivistitaiteilijan Luciano Marianon teoksia on mukana myös Naivistit Iittalassa -näyttelyssä. Kirsti Lampola taas on lammilainen nimi jo vuosien takaa. Lisäksi mukana on Eero Pöyhtärin, Tapio Välikylän, Anne Koittisen, Peri Silvosen, Jarmo Kukkosen ja Eeva-Kaisa Takalan ja Wilma Karjalaisen teoksia. Ars Peltolehto on avoinna lauantaisin ja sunnuntaisin elokuun loppuun asti, mutta näyttelyyn voi tulla tutustumaan aina, kun ovet ovat auki tai soittaa ja pyytää yksityistä käyntiä.
Naivistitaiteilija Luciano Mariano muutti vuonna 2018 Suomeen. Aluksi hän ei pitänyt työtään taiteena, vaan tuhosi ne. Hänen ensimmäinen näyttelynsä oli vuonna 2008.
Piippua polttava mies on vuodelta 1971. Sen on arveltu esittävän Hakkalan isäntää Jooseppia. Taustalla reliefi Lamminhovista vuodelta 1968.
Kommentoi