Kulttuuri Hauho

Hauho-Seura valittiin vuoden kotiseutuyhdistykseksi

Hauho-Seuran aktiivisia toimijoita palkittiin 70-vuotisjuhlassa jo Kotiseutuliiton kultaisella ansiomerkillä. Nyt liitto valitsi Hauho-Seuran valtakunnalliseksi vuoden kotiseutuyhdistykseksi. Kuva: Maria Ilonen

Suomen Kotiseutuliitto on valinnut Vuoden kotiseutuyhdistykseksi Hauho-Seuran. Valinta julkistettiin valtakunnallisilla kotiseutupäivillä Tuusulassa perjantaina 9. elokuuta.

Vuoden kotiseutuyhdistys valittiin nyt koko valtakunnan laajuisesti seitsemännen kerran. Suomen Kotiseutuliiton mukaan palkinto antaa tunnustusta aktiiviselle yhdistykselle, joka edistää ja kehittää kotiseututyötä. Valinta on tunnustus hyvin tehdystä, innovatiivisesta kotiseututyöstä, joka nousee tavanomaisen toiminnan yläpuolelle. Hauho-Seura on ensimmäinen Hämeestä valittu palkinnon saaja.

Palkintoperusteluissa todetaan, että heti sotien jälkeen perustettu kotiseutuyhdistys on merkittävä seudun asukkaita ja yhdistyksiä yhdistävä voima Hauholla. Kuntaliitoksen jälkeen Hauho-Seuran merkitys pitäjän kokoavana voimana vielä kasvoi merkittävästi. Tuolloin monet aiemmin kunnan organisoimat tapahtumat, kuten Niskavuoriviikko ja itsenäisyyspäivän juhla, uhkasivat loppua. Hauho-Seura ryhtyi järjestämään niitä Hämeenlinnan kaupungin tuen avulla ja otti muutenkin aktiivisempaa otetta pitäjän kehittämiseen.

Kuva: Minna Saarinen

Hauho-Seuran puheenjohtaja Jouni Lehtonen Ilorannan matkailutilan maisemissa, joissa vuonna 1937 kuvattiin Niskavuoren naiset -elokuvaa.

Niskavuoriviikkoa Hauholla on vietetty vuodesta 1994 alkaen. Hauhon Niskavuoriviikko on vilkas kulttuuritapahtumien ketju, jonka koonnista vastaa nykyisin Hauho-Seura ja toteutuksesta lukuisat hauholaiset yhteisöt, yrittäjät ja Hauhon seurakunta.

Niskavuoriviikko käynnistyy Skytten aukiolla järjestettävällä juhannusrauhan julistuksella. Luontoon, maalle ja vesille julistetaan silloin juhannusrauha Hauhon luontoa ja kauneutta ylistävillä sanoilla, jotka on poimittu Christopher Herkepaeuksen vuonna 1756 kirjoittamasta kirjasta ”Historiallinen ja taloudellinen kuvaus Hauhon pitäjästä”

”Tämä pitäjä on miellyttävän ja viehättävän sijaintinsa takia huomattavampi kuin monet muut. Sillä jos luonto missään on todistanut Herransa viisaudesta ja hyvyydestä, niin se on tosiaankin tapahtunut täällä…”

Heinäpäivä. Kuva: Keski-Hämeen kuva-arkisto

Hauho-Seura on järjestänyt vuodesta 2013 alkaen Niskavuoriviikon aikaan Heinäpäivän Hauhon kirkonkylän keskustassa sijaitsevalla pellolla. Tapahtumassa tarjotaan yleisölle pellonpiennarkahvien lisäksi mahdollisuus osallistua entisajan heinätöihin. Heinien nostaminen seipäälle on monelle lapselle ja nuorelle huippukokemus. Vanhempi väki taasen pääsee verestelemään vanhoja muistoja heinäpellolta.

Historiakirjat merkittävä ponnistus

Kotiseutuliiton valintaperusteluissa painotetaan, että palkittavan yhdistyksen toimintahistorian pituudella ei ole erityistä painoarvoa, vaan edukseen voi erottua myös menestyneillä hankkeilla. Hauho-Seura onkin kunnostautunut ottamalla kuntaliitoksen jälkeen vastuulleen lakkautetun Hauhon kunnan aloittaman kolmiosaisen historiasarjan tekemisen. Vuosien 2003–2018 aikana seura on kustantanut ja julkaissut 900-sivuiset teokset Hauhon historia II ja Hauhon historia III. Kolmannen osan kirjoitusyöhön palkattiin palkittu kotiseutuhistorioitsija Ilkka Teerijoki, joka työskenteli yli neljä vuotta kirjan tekemiseksi.

Kuva: Maria Ilonen

Hauhon historia III:n kirjoittaja historian tutkija, filosofian tohtori Ilkka Teerijoki luovutti kirjan Hauho-Seuralle Hauhotalolla 12.12.2018, kun seura juhli 70-vuotismerkkipäiväänsä ja historiateoksen julkaisua. Vastaanottajina toimivat Hauho-Seuran puheenjohtaja Jouni Lehtonen ja hänen puolisonsa, Hauho-Seuran sihteeri Irmeli Isokivijärvi.

Hauhon historian kolmannen osan kirjoittamisesta sovittiin vuonna 2013 ja työ käynnistyi 1.8.2014. Lopputuloksena julkaistiin yli 900-sivuinen teos, joka sisältää 20 lukua, joista jokaisesta olisi kirjoittajan, historian tutkijan ja filosofian tohtori Ilkka Teerijoen mukaan saanut oman kirjansa teoksensa.

– Oli karsittava kiinnostaviakin asioita, jotta kaikkein tärkeimmät korostuisivat. Hauhon historiasta kiinnostuneille riittää edelleen työsarkaa, Teerijoki sanoi Keski-Hämeelle Hauho-Seuran 70-vuotisjuhlissa viime vuonna.

Teoksessa on käsitelty myös vapaa-ajan harrastuksia ja kulttuuria, jota ei Teerijoen mukaan voi Niskavuori-pitäjän kohdalla sivuuttaa.

Julkaisuhankkeiden kustannukset olivat yhteensä noin puoli miljoonaa euroa. Rahan keräämiseen osallistuivat myös Hauhon Rouwasväen yhdistys ja monet muutkin Hauhon yhdistykset ja säätiöt. Myös Hämeenlinnan kaupunki rahoitti osan julkaisukustannuksista, mutta päävastuu oli Hauho-Seuralla.

Teos on ollut valtava voimanponnistus pienelle yhdistykselle. Siitä huolimatta yhdistys on jo ottanut suunnitteille historian neljännen osan, sen työnimi on Hauhon kylät, tilat ja isäntäväet.

Lapset ja nuoret mukana toiminnassa

Perinnepäivä. Kuva: Siina Nurminen

Hauho-Seuran järjestämä lasten perinnepäivä vie lapset leikin mukana menneeseen ja tuo nykyaikaan tuulahduksen vanhanajan tunnelmaa.

Hauho-Seura ottaa kotiseututyössään vahvasti myös lapset ja nuoret huomioon. Esimerkiksi lasten perinnepäiville osallistui tänä vuonna 300 lasta ja aikuista, joista monet olivat kunnan kesäasukkaita.

Hauhon koulujen kanssa Hauho-Seura tekee myös tiivistä yhteistyötä. Koululaiset käyvät vierailulla museossa, ja koulun kanssa järjestetään teemapäiviä. Alakoululaisia käy vastalahjaksi keväisin haravoimassa ulkomuseoalueen pihaa, ja he pitävät samalla museolla mehukestejä.

– Näin he oppivat tuntemaan museoiden arvon ja pitämään huolta niistä, eivätkä nurmikot mene rullalle mopoilijoiden alla, Hauho-Seuran sihteeri Irmeli Isokivijärvi kertoo.

Museoita seuralla on kolme: Esinemuseo, Kotkon ulkomuseoalue sekä Vihavuoden myllymuseo. Esinemuseossa oli tänä kesänä talvisota-aiheinen näyttely, jossa vieraili yli tuhat kävijää kesäkuun puolivälistä heinäkuun loppuun. Museon kesäoppaaksi palkataan hauholainen nuori, alan opiskelija tai muuten asiasta kiinnostunut. Museoon on vapaa pääsy.

Pitkä sytytyslanka ja leimahtava innostus

Hauho-Seuralla on peräti 16-henkinen aktiivinen johtokunta, jossa on mukana kaiken ikäisiä hauholaisia, alle 30-vuotiaista yli 70-vuotiaisiin, sekä naisia että miehiä. Seuran puheenjohtaja Jouni Lehtonen pitää johtokunnan isoa kokoa ja sitoutuneisuutta avaintekijänä seuran menestykseen.

Tärkein selitys hauholaisten kotiseuturakkauteen ja toimeliaisuuteen piilee Jouni Lehtosen mielestä Hauhossa itsessään.

– Hauho on sellainen pitäjä, jonka puolesta ihmiset haluavat tehdä yhdessä juttuja. Sytytysaika voi olla joskus pitkä, mutta kun lopulta ryhdytään toimeen, innostus leimahtaa, Lehtonen kuvailee.

Lehtonen on itse syntyperäinen hauholainen, mutta kertoo huomanneensa, että tulokkaat näkevät usein paremmin Hauhon arvon ja kauneuden.

Vuosi 2018 oli seuralle erityisen merkityksellinen vuosi, sillä seura täytti 70 vuotta ja samana vuonna vietettiin sisällissodan muistovuotta. Hauho oli keskeistä punakapinallisten aluetta, ja seudulla käytiin huhtikuun lopulla viimeisiä ratkaisutaisteluita. Lehtonen järjesti Isokivijärven kanssa viime vuonna kymmenen aihetta käsittelevää retkeä. Yksi retkistä oli kaksipäiväinen, kun vetäytyvien punaisten jäljille lähdettiin Lahden Hennalaan saakka.

Hauhon esinemuseo. Kuva: Maria Ilonen

Hauhon esinemuseossa järjestettiin juhlavuoden kunniaksi myös sisällissota-aiheinen teemanäyttely. Kuvassa Hauho-Seuran puheenjohtaja Jouni Lehtonen avaa Kapina 1918 -näyttelyä.

Kuva: Jouni Lehtonen

Hauhon kunniavartio itsenäisyyspäivänä Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlavuonna 2017.

Vaikka Vuoden kotiseutuyhdistys -titteli myönnettiinkin Hauho-Seuralle erityisesti vuoden 2018 toiminnasta, on kotiseututyö ollut Hauholla voimissaan aiemminkin. Maininnan arvoinen tässä yhteydessä on Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlavuoden huipennuksena ja hauholaisen yhteisöllisyyden voimannäyttönä järjestetty kunniavartio Hauhon sankarihaudoilla itsenäisyyspäivänä 2017. Jokaisen 189 sankarivainajan haudalle laski havuseppeleen suunnilleen samaikäinen nuorimies. Pääjuhlan järjestämisestä, sen ohjelmasta ja tarjoiluista vastasi Hauho-Seura .

”Kotiseutuyhdistys Hauho-Seuran toiminnan tarkoituksena on elävän mielenkiinnon ja harrastuneisuuden herättäminen Hauhon menneisyyteen sekä kotiseudun kaikinpuoliseen kehittämiseen.”
– Hauho-Seura

Lähteet: Suomen Kotiseutuliitto, Hauho-Seura ja Keski-Hämeen arkistot

Kommentoi

Jätä kommentti

Mainoksia

Sosiaalisessa mediassa

TV-ohjelmat

Irtonumerot

Keski-Hämeen irtonumeroita myyvät:
Hauholla: S-market Hauho
Lammilla: Keski-Hämeen toimisto, K-Market Mallas, R-kioski, S-market Lammi
Tuuloksessa: S-market Tuulos
Hämeenkoskella: Sale Hämeenkoski

MurmisP