Kulttuuri

Hautausmaakävelyillä muistellaan entisiä paikkakuntalaisia

Opastetut hautausmaakävelyt ovat suosittuja. Levollisessa ympäristössä kerrotut tarinat paikkakunnalla vaikuttaneista henkilöistä ja muistomerkeistä tuovat historian lähelle varsin vaikuttavalla tavalla. Lammilainen opettaja Sirkka Välivehmas sai myös runsaasti kävelyseuraa, kun hän oli oppaana Lammin kirkon hautausmaalla Lammiviikolla.

<@Lammi>Lammi<@$p>

Lammin kirkkoa ja hautausmaata ympäröi kiviaita, jonka sisäpuolelle aikanaan haudattiin köyhät ja maattomat ja tuon aidan päällä käveleminen tai istuskelu oli rangaistava teko. Varakkaat taas haudattiin kirkon lattian alle ja viimeinen sinne haudattu henkilö on Vanhan kartanon emäntä Margaretha Stjernvall, jonka mies Carl Stjernvall sai kartanon huonoon kuntoon ja velkoihin. Leski Margaretha pyysi velkojiltaan aikaa ja laittoi kartanon kuntoon. Hänet tunnettiin nimellä Vanhan kartanon armo, mutta hän oli myös tunnettu kiroilusta ja äkkipikaisuudestaan. Margaretha Stjernvalliin liittyy myös kirkon vieressä sijaitseva hautakammio, sillä hänen sukulaisiaan on haudattu sinne.

Muistomerkkejä sotien uhreille

Lammin hautausmaalla on myös useita muistomerkkejä, joiden luokse opastetulla kierroksella pysähdyttiin. Kirkon seinustalla on Karjalaan jääneiden vainajien muistomerkki.

– Siinä äiti katsoo menetettyyn Karjalaan ja muistoihin, lapsi jo tulevaisuuteen, Sirkka Välivehmas kertoi.
– Lammille tuli paljon evakkoja ja he vaikuttivat merkittävästi lammilaiseen elinkeinoelämään ja kulttuuriin.
Karjalaan jääneiden muistomerkin vieressä seisoo vaatimaton risti jahkolalaisen Adam Jaakkolan muistoksi. Jaakkola oli itseoppinut talonpoika, joka toimi monissa kunnan ja seurakunnan luottamustehtävissä, esimerkiksi pitäjän lainaviljamakasiininhoitajana. Jaakkolalla oli tietoa omasta takaa varmasti yhtä paljon kuin papeillakin.
– Hän kävi kuitenkin kirkossa ja tästä tuleekin paikallinen sanonta näkönä kuin Jaakkola kirkossa, Välivehmas kertoi.
Sankarihautojen muistomerkkiä varten perustettiin aikanaan toimikunta. Muistomerkki paljastettiin 24.10.1948 ja paljastustilaisuudessa oli paikalla muun muassa rouva Ellen Svinhufvud. Sankarihautoja vastapäätä sijaitsee sisällissodassa menehtyneiden valkoisten muistomerkki, jossa on myös kartanonomistaja Alfred Kordelinin nimi. Hänet surmattiin Mommilan kartanon läheisyydessä ja hänet on haudattu Raumalle.

Merkittäviä lammilaisnaisia ja kuntavaikuttajia

Lammin hautausmaalla lepää lukuisa joukko yhteiskuntaelämään vaikuttaneita ja kuntapolitiikassa mukana olleita henkilöistä . Vanhan tammen alla on kunnanlääkäri Paavo Hirvelän ja Sylvi Hirvelän viimeinen leposija. Paavo Hirvelä hoiti aikanaan työlaitosta, vanhainkotia kuin sairaalaakin ja teki kotikäyntejä yötä päivää. Hänen vaimonsa Sylvi taas teki lottatyötä ja hoiti rintamamiesten ja sotainvalidien asioita.

Salli Eskola toimi Lammin Yhteiskoulun ensimmäisenä rehtorina ja harrasti valokuvausta. Hänen valokuvakokoelmansa kuvat ja diat vuonna 1928 järjestetyistä häistä ovat edelleen tallessa Syrjäntaustan Seppälässä.
Alma Mattila Kataloilta oli talon tytär, joka oli käynyt ainoastaan kiertokoulun, mutta teki merkittävää työtä kulttuurin hyväksi.
– Siihen aikaan tytöt eivät päässeet opiskelemaan. Alma Mattila teki nöyrästi kotityönsä, mutta lisäksi hän keräsi Suomen Kirjallisuuden Seuran arkistoon lammilaisia sananparsia ja murresanoja sekä piti kirjastoa. Hän myös hoiti Kataloilla haudatun saksalaisen sotilaan hautaa, Sirkka Välivehmas kertoi.
Evolta kotoisin ollut pitäjänneuvos Kauko Saarikko oli lammilaisia vaikuttajia. Hän toimi palotarkastajana ja Kelan asiamiehenä. Saarikko toimi myös Pasaapelin koulun remonttia hoitaneen teknisen lautakunnan puheenjohtajana. Risto Nisulan suunnittelun ja piirtämisen taito näkyy edelleen Lammilla. Hän oli Lammin kunnaninsinöörinä 1970-luvulla ja hänen harrastuksiinsa kuului soittaminen Lammin soittokunnassa. Mauno Hurnasti taas oli Lammin kunnanjohtajana lähes kolmekymmentä vuotta. Hän oli kotoisin Pohjanmaalta ja mukana kunnallispolitiikan muutoksessa ja murroksessa. Liesosta kotoisin ollut Elias Ranttila muistetaan erityisen osallistuvana ja yhteiskunnallisena vaikuttajana ja valtuuston puheenjohtajana.
Tyyne ja Veikko Toivonen työskentelivät pitkään Konnarin koulun siivoojana ja talonmiehenä. Pariskunta rakasti ympäristöä ja toi yhteisöllisyyttä työpaikalleen.
– Veikko Toivosen mottona oli, että työn tekeminen on ilo, Välivehmas muisteli.

Muistomerkit kertovat tarinoita

Hautausmaan pohjoisosassa sijaitsee useita komeita, hieman erikoisempia hautamuistomerkkejä, jotka kukin kertovat tarinoitaan niiden alla lepäävistä vainajista. Sinne on haudattu niin tilanomistajia, lammilainen valtiopäivämies Adolf Silen kuin vesitehtailijakin. Vesitehtailijan titteli juontaa limonadia valmistaneeseen Pohjantähti-tehtaaseen.

– Lammilla ovat samat ihmiset olleet monessa mukana ja sitä on kritisoitukin, mutta ei se ole paha asia, summasi Sirkka Välivehmas lammilaista elämää ja sen vaikuttajia.
– Jokainen on kunniansa ja laulunsa ansainnut.
Kierros päättyy aivan kirkon vieressä sijaitsevalle Daniel Bosinin haudalle. Häntä sanottiin Kurkijärven pusaksi ja hän oli varsinainen raikulipoika. Hänestä kerrotaan monenlaisia tarinoita. Hautapaasi on painava ja makaa pitkin pituuttaan maassa, jotta Bosin viimein pysyisi paikallaan. Ison lehtikuusen alla sijaitsee vielä pienen tytön, Ruth Montellin hauta, jossa yhdistyvät lyhyt elämä ja korkeuksiin ulottuva, kasvava puu.

.

Kommentoi

Jätä kommentti

Mainoksia

Mainossisältö

Sosiaalisessa mediassa

TV-ohjelmat