Kulttuuri Lammi

Heli Ulvisen saarna radiojumalanpalveluksessa 8.3.2020

Lammin kirkkoherra Heli Ulvinen viime kesän metsäkirkossa.

Kirkastusvuoren tapahtumat ja kokemukset olivat takana. Tuolla vuorella Pietari, Jaakob ja Johannes olivat saaneet nähdä Jeesuksen kirkkauden, tuntea hänen voimansa ja viisautensa. Vuorella opetuslasten oli ollut hyvä olla. Sinne he olisivat tahtoneet jäädä, sillä Jumala tuntui siellä olevan hyvin lähellä. Jeesus ei kuitenkaan vuorella oloa pidempään sallinut, sillä monet, monet asiat ja ihmiset odottivat häntä. Niinpä nuo neljä miestä olivat nyt sitten tulossa alas vuorelta ja joutuivat heti keskelle ongelmia.

Kaikki tapahtuu Markuksen mukaan keskellä itämaista kansanmeteliä. Jeesus saapuu  paikalle. Hän on erilainen kuin muut. Hän vain saapuu ja hämmennys valtaa kaikki. Jeesuksessa on jotain, mikä koskettaa. Ihmiset rientävät hänen luokseen.

Markuksen kuvauksessa Messiaan saapuessa muut saavat väistyä. Kirjanoppineet häviävät kokonaan kuvasta. Meluava kansanjoukko hiljenee ja siirtyy taka-alalle. Kaikkensa yrittäneet opetuslapsetkin vaikenevat hämmentyneinä ja noloina. He olivat olleet voimattomia. Nyt oli aika antaa tilaa Mestarille.

Jeesus näkee tapahtumat ilmauksena epäuskosta. Epäuskoista ja kapinoivaa sukupolvea olivat kaikki läsnäolijat. Heitä edusti hälisevä kansa, uteliaat ihmiset, väittelevät  kirjanoppineet, jotka kylvivät ihmisten mieliin epäluottamusta Jeesusta kohtaan. Heitä edustivat nolostuneet ja hämmentyneet opetuslapset sekä hädissään oleva, moittiva isä.

Jeesuksen sanoista kansaa moittiessaan voimme aavistaa, miten raskasta kutsumustehtävän suorittaminen hänelle usein oli ja kuinka suurta tuskaa hän tunsi kohdatessaan epäuskoa.

Mitä sitten on tuo epäusko, josta Jeesus kansaa moitti?

Jo Vanhassa testamentissa puhutaan epäuskosta. Jumala oli solminut Israelin kansan kanssa liiton. Kerta toisensa jälkeen kansa kuitenkin rikkoi tuota liittoa. Se ei turvautunut Jumalaan ja Hänen johdatukseensa, se ei luottanut liiton lupauksiin. Kansa poikkesi pois Jumalan viitoittamalta tieltä omille teilleen tehden itselleen epäjumalia tai palvellen naapurikansojen Jumalia.

Samasta epäuskosta oli nyt Kirkastusvuoren juurella kysymys. Kirjanoppineet ja väkijoukko pitivät itseään Jumalan kansaan kuuluvina, mutta he eivät ottaneet vastaan Jumalan lähettämää Messiasta. Opetuslasten voimattomuuskin käännettiin epäilyksi Jeesusta vastaan: ”Saa nähdä, voiko hänkään tehdä mitään?”

Epäusko kohdistui Jeesukseen. Häneen ja hänen voimaansa ja viisauteensa ei uskottu. Jumala oli Jeesuksessa tullut ihmisten keskelle, mutta Häntä ja Hänen mahdollisuuksiaan ei otettu täydestä. Häntä ei otettu vastaan.

Epäuskon kuvaukset niin Vanhan testamentin ihmisten kuin Jeesusta ympäröivän väkijoukonkin osalta tuntuvat varsin tutuilta… Miten usein sitä löytääkään itsensä tilanteesta, jossa kaikenlainen hätäily ja murhe täyttää mielen, vastausta vailla olevat kysymykset ahdistavat, tulevaisuuskin saattaa pelottaa… Ja kaikessa tässä on vain kysymys siitä, että emme luota Jumalaan, hänen viisauteensa ja mahdollisuuksiinsa. Varsin usein sitten myös rakennamme Jumalalle raameja, joiden sisällä oletamme ja edellytämme Hänen toimivan, emmekä luota siihen, että Jumalan toimintamahdollisuudet ovat rajattomat. Hänelle kaikki, mahdotonkin, on mahdollista… Hän voi antaa tulevaisuuteemme toivon, kysymyksiimme vastauksen, huomisen huoliin rauhan ja luottamuksen, jos vain suostumme itse hänen johdettavikseen.

Jumalan johdatuksen varaan jättäytymistä, Hänen anteeksiantavaan rakkauteensa turvautumista, Jumalan mahdollisuuksien täydestä ottamista, sitä usko on. Epäusko on meidän inhimillisyyttämme ja syntisyyttämme. Usko puolestaan on Jumalan teko ja Pyhän Hengen lahja. Tähän uskoon ja luottamukseen Jeesus tahtoo meistä jokaisen
johdattaa.

Jeesus on ihmisen kohtaamisen mestari.Hän ei kävele ohi, vaan pysähtyy ja katsoo suoraan ihmisen sisimpään. Jeesus näkee, mistä on kysymys. Mitä kukin ihminen milloinkin tarvitsee. Missä on tämän ihmisen syvin tarve. Jeesus koskettaa aina oikeaan kohtaan. Jeesukselle oli tärkeää kohdaat pojan isä ja hänen sisimpänsä tarpeet. Yhtä tärkeää kuin pojan parantaminen hänelle oli pojan isän auttaminen epäuskosta uskoon. Pojan isä oli rehellinen. Hän ei liehitellyt Jeesusta, vaan kertoi rehellisesti halunsa uskoa ja luottaa, mutta myös mieltään kalvavat epäilykset. Isän hätääntynyt toteamus: ”Minä uskon, auta minua epäuskossani”, on esimerkillista… Tuo lausahdus osoittaa, että omien ristiriitojensa, epäilystensä ja huoliensa keskellä mies kuitenkin turvautui Jeesukseen. Isä jättäytyi poikinensa Jeesuksen ja Hänen mahdollisuuksiensa varaan. Tätä uskoa, pientä uskon kipinää Jeesus tahtoi vahvistaa. Poika tuli terveeksi.

Opetuslasten myöhemmin kysellessä Jeesukselta omaa epäonnistumistaan pojan parantajina Jeesus painotti rukouksen merkitystä.

Rukous on paras lääke epäuskon nostaessa päätään. Rukous on vahva ase. Heikkona ja lähes sanattomanakin se voi saada aikaan suuria ihmeitä. Rukous kaikissa muodoissaan merkitsee Isän käsiin jättäytymistä. Ja missä Hänen käsiinsä jäädään, siellä Jumalan voimavarat lähtevät liikkeelle.

Mutta entä sitten, kun vastausta rukoukseemme ei kuulu. Miksi rukousvastaukset viipyvät? Miksi joskus tuntuu siltä, että Jumala on hiljaa? Tai että Hän on kokonaan kääntänyt meille selkänsä.

Tahtooko hän kenties vetää meitä lähemmäs itseään?

Jumala tietää, mitä me tarvitsemme jo ennen kuin olemme alkaneet rukoilla. Hän ei tarvitse meidän rukoustamme, mutta me tarvitsemme sitä. Tarvitsemme sitä, että saamme jättää itsemme ja kaikki asiamme Jumalan käsiin ja Hänen hoitoonsa… Rukous on meille annettu lahja ja mahdollisuus olla yhteydessä Taivaalliseen Isäämme ja elää Hänen lähellään.

On itsestään selvää, että meidän ihmisten väliset suhteet, jotta ne pysyisivät kunnossa, tarvitsevat yhdessäoloa ja aikaa keskinäiselle ajatustenvaihdolle, seurustelulle. Ja mitä läheisimmästä ihmissuhteesta on kysymys, sitä tärkeämpää meille ja suhteellemme on tuo keskinäisen yhteyden ylläpito. Sama pätee myös suhteessamme Jumalaan, Vapahtajaan.

Rukous on tätä yhteydenpitoa. Se on uskon ilmaus, se on uskon hoitamista. Hellittämätön usko, joka on riisuttu kaikista omista ansioista jää odottamaan vastausta. Vastaus tulee varmasti ajallaan, siihen saamme luottaa, ja se tulee siinä muodossa, kuin Taivaan isä katsoo meille parhaaksi. Rukous tuo rauhan sydämeen.

Heli Ulvinen
Lammin seurakunnan kirkkoherra 

Mark.9:17-29

Sunnuntaina 8.3. radioitu jumalanpalvelus on kuunneltavissa YLE Areenasta. Seuraava Lammilta suorana radioitava jumalanpalvelus on sunnuntaina 24.5.2020

Kommentoi

Jätä kommentti

Mainoksia

Sosiaalisessa mediassa

TV-ohjelmat

Irtonumerot

Keski-Hämeen irtonumeroita myyvät:
Hauholla: S-market Hauho
Lammilla: Keski-Hämeen toimisto, K-Market Mallas, R-kioski, S-market Lammi
Tuuloksessa: S-market Tuulos
Hämeenkoskella: Sale Hämeenkoski