Lammin kirkon akustiikka sai Hämenkoskelle muuttaneen Stefan Andersénin haaveilemaan keskiaikaisen munkkimusiikin konsertista.
Ollessaan Lammin kirkossa esiintymässä johtamansa Caya-lauluyhtyeen kanssa Stefan Andersén sai tyypilliseen tapaansa idean, joka vaati toteuttamistaan. Kirkon massiivinen akustiikka sai hänet miettimään, kuinka mahtavalta keskiaikainen munkkimusiikki siellä kuulostaisi. Andersen ryhtyi heti toimeen ja alkoi kysellä Facebookin kautta mieslaulajia, jotka olisivat kiinnostuneita osallistumaan konserttiin. Konsertti koostuu Piae Cantiones -kokoelman lauluista.
Kuorolaulusta Stefan Andersén lumoutui jo 6-vuotiaana, kun äiti vei hänet katsomaan poikakuoro Cantores Minoresin konserttia. Andersén sanoi äidille, että haluaa kuoroon laulamaan. Kuorolaulu olikin tärkeä osa hänen elämäänsä aina lukion päättymiseen vuonna 2004 saakka. Sen jälkeen kuoroharrastukseen tuli tauko, vaikka musiikki muuten olikin tärkeä osa elämää ja lopulta niin iso osa, että siitä tuli myös työ.
Vuonna 2016 joululaulujen harjoittelu herätti kaipauksen moniääniseen lauluun. Seurasi palvelutaloissa laulettuja joululauluja ja Lauluyhtye Caya.
Andersén nauraa, ettei varmaankaan vastaa tavanomaista mielikuvaa kuoronjohtajasta. Hän haluaakin tuulettaa mielikuvaa kuorolaulusta.
– Kuorolaulu on instrumenttina aliarvostettu ja ihan liian vähän käytetty, ja siihen liittyy varmasti myös vääränlaisia mielikuvia, ehkä pitäisikin puhua ennemmin lauluyhtyeestä. Ei siellä välttämättä istuta rivissä seurakuntasalissa. Kuoroja on monenlaisia, ja meidän kuoromme esimerkiksi treenaa ravintolan alakerrassa, missä samalla voi nauttia lasillisen viiniä tai olutta, eikä touhu ole mitenkään jäykkäniskaista, Andersén kertoo.
Stefan Andersén järjestää Lammin kirkossa keskiaikaisen munkkimusiikin konsertin, jossa lauletaan Piae Cantiones -kokoelman lauluja. Kuorolaulun maailma lumosi jo 6 -vuotiaana. Kirkot ovat Stefan Andersénin mielestä kiehtovia erityisesti niiden historian vuoksi. Lammin kirkkoa hän pitää erittäin kauniina ja sen akustiikka on massiivinen.
Vääränlaisiin mielikuviin hän arveleekin liittyvän sen, että mieslaulajista olisi sekakuoroissa pulaa. Lammin kirkon konserttia varten riittävä määrä laulajia on kyllä löytymässä, mutta mukaan saa edelleen ilmoittautua.
Muutenkin Andersénin mielestä asioihin suhtaudutaan liian vakavasti, ja ihmiset hymyilevät ja nauravat aivan liian vähän. Moniäänisen laulun ilosanomaa hän on ollut kaveriporukalla toteuttamassa muun muassa niin, että on joulun aikaan menty flashmob-tyyppisesti Lahdessa kaupunkiliikenteen busseihin eri puolille istumaan, yksi on aloittanut laulun ja seuraava on yhtynyt lauluun. Suurin osa ihmisistä suhtautui tähän positiivisesti.
Viehtymys kuorolauluun on kulkenut Andersénin suvussa. Äiti on laulanut kuorossa, ja isoisä oli arvostettu kuoromusiikin uudistaja. Harald Andersén julkaisi Timo Mäkisen kanssa juuri Piae Cantiones -kokoelmasta alkuperäisyyteen pyrkineet ja uusilla suomennoksilla varustetut suomen- ja ruotsinkieliset laitokset 1960- ja 70-luvuilla.
– Kun kaikki kuorolaiset katsovat kuoronjohtajan kättä, siinä on jotain maagista ja se ryhmän yhteys on käsittämätöntä ja hyvin palkitsevaa, Andersen hehkuttaa.
Kuorolaulu on kuitenkin Stefan Andersénille vain yksi musiikin muoto. Lisäksi hän tekee trubaduurikeikkoja ja soittaa bändeissä.
– Musiikki on tunteiden kaukosäädin, ja olen pahoillani ihmisten puolesta, jotka kategorisoivat liikaa. Vain örinähevi on sellaista, mistä en pidä, mutta se tarkoittaa, että en vielä ymmärrä sitä, hän sanoo.
Alkuvuodesta Hämeenkoskelle Lahdesta muuttanut Andersén sukkuloi niin musiikkilajien kuin projektienkin välillä sujuvasti. Hän kertoo saavansa jatkuvasti uusia ideoita ja päähänpistoja.
– Minun pitää kerätä ympärilleni joukko, joka varmistaa, että saatan ne myös loppuun asti, minulla on aina sata rautaa tulessa, Andersén nauraa.
Hämeenkosken hän kokee maadoittavaksi.
– Asuin Lahdessa Ahtilassa, eli vähän syrjässä, ja sitten laskeskelin, että sieltä menee Lahden keskustaan sama aika kuin Hämeenkoskelta. Hämeenkoskella on asuminen halvempaa ja luonto lähellä.
Kommentoi