Kulttuuri

Lammin velhot ja miekanhiojat

Miekanhiontakivien uurteiden tarkoitusta ei varmuudella tiedetä. Lammilta on löydetty kaksi hiontakiveä. Kuva: Jukka Hildén

Epäjumalia monia tässä, muinoin palveltiin kaukana ja läsnä.
Näitä kumarsivat hämäläiset, sekä miehet että naiset.
Tapio metsästä pyydykset soi, ja Ahti vedestä kaloja toi.
Eikö se kansa vimmattu ole joka näitä uskoo ja rukoilee.
Kuolleiden hautoihin ruokaa vietiin, joissa valitettiin, paruttiin ja itkettiin.
Palveltiin myös paljon muuta, kiviä, kantoja, tähtiä ja kuuta.
Epälukuiset luontokappaleet, Jumalan sijassa kuin pyhyydet.
Voiko joku ne kaikki edes lukea, joista se joukko haki itselleen tukea?<$>
Vuodelta 1551 oleva ”suomennettu” ja lyhennetty versio kuvaa Mikael Agricolan tuntoja siitä, miten hämäläiset palvoivat epäjumalia vielä 300 vuotta Birger Jaarlin Hämeeseen tekemän toisen niin sanotun ristiretken jälkeen. Lammin pitäjän historia kertoo, että Birgerin todellisena motiivina oli Ruotsin vallan vahvistaminen ja oman edun tavoittelu.

Mainoksia

Mainossisältö

Sosiaalisessa mediassa

TV-ohjelmat