Kulttuuri Hämeenkoski

Merkittäviä naisia Kosken historiassa

Kuva: Marjo Karinkanta

Hämeenkoskella asuneet historian saatossa merkittävät naiset saivat ansaitsemaansa huomiota, kun sukututkimuksen ja paikallishistorian harrastaja Pauli Helén luennoi aiheesta täydelle salille Seuralassa.

Luento käynnistyi Hämeenkoskella asuneen Selma Augusta Vivika von Essenin (1824–1901) esittelyllä. Von Essen oli Kurjalan kartanon neiti ja omistaja. Vuodesta 1868 hän omisti kartanon yksinään.

– Huomionarvoista on, että hän oli nimenomaan neiti. Jos hän olisi ollut rouva, ei hän olisi voinut olla omistaja. Tuohon aikaan avioliitto olisi merkinnyt omaisuuden hallinnan luovuttamista aviomiehelle, Helén huomauttaa.

Von Essen ei koskaan avioitunut, joten hän sai pitää läpi elämänsä omaisuutensa itsellään. Neiti hoiti kartanoa haluamallaan tavalla viettäen rauhallista kotipainotteista elämää.

– Hän ei juurikaan liikkunut Hämeenkosken ulkopuolella.

Von Essenin emännöimään kartanoon kuului muun muassa isoja viljelytiluksia, suuri hedelmä puutarha, torppia sekä villakehräämö ja värjäämö. Myöhemmin von Essen kuitenkin luopui kehräämöstä.

– Hän ensin vuokrasi ja myöhemmin myi Kosken Verka- ja värjäämötehtaat Antti Korhoselle.

Von Essen testamenttasi Kurjalan kartanon ja muun omaisuutensa leskeksi jääneelle sisarentyttärelleen Hilma Munsterhjelmille.

Toiseksi varakkain ja vähemmän tunnettu hämeenkoskelainen nainen oli Henrika Läpikäytävä (o.s. Kurkela) (1834–1915). Läpikäytävä vietti koko ikänsä Hämeenkoskella eikä juurikaan edes vieraillut muualla.

–Henrika Kurkela avioitui nuorena, mutta puoliso rusthollari Joonas Heikinpoika Läpikäytävä kuoli melko pian.

Kuva: Marjo Karinkanta

Useita kasvattilapsia

Avioliiton jälkeen Henrika Läpikäytävä eli leskenä 30 vuotta halliten itse Läpikäytävän ratsutilaa ja muuta omaisuuttaan.

– Tilalla oli useita kasvattilapsia, joista eräästä piti tulla Läpikäytävän seuraava isäntä. Hän ja Henrika kuitenkin riitautuivat parissa vuodessa jostakin, ja Läpikäytävän tila jäi ilman isäntää, Helèn sanoo.

Läpikäytävä testamenttasi tilan veljentyttärelleen – ja nimenomaan vain hänelle.

– Erityistä on, että testamentti koski vain veljentytärtä – ei veljentyttären miestä, joka jätettiin tarkoituksenmukaisesti testamentin ulkopuolelle.

Kosken kirkkoon Henrika lahjoitti jo eläessään kaksi hopeista viinikannua ja öylättilautasen, jotka ovat edelleen kirkossa. Läpikäytävä oli tarkka raha-asioissa kerryttäen etenkin lainaus- ja velkatoiminnalla lisää omaisuutta.

– Hän oli eräänlainen oman aikansa pankkiiri, Helén kuvailee.

Kolmas Hämeenkoskella asunut merkittävä nainen on kirjailija Aura Jurva (1882–1954). Jurvan isä oli Kosken kanttori, ja perheen kotina toimi siten Kosken Lukkarila. Jurva käytti kirjoittaessaan myös nimimerkkejä Aura ja Kaarle Kortejoki. Jurva oli myös kiertävä esitelmöitsijä, jolle lapset ja nuoret sekä eläinsuojelu olivat lähellä sydäntä.

– Vuodesta 1912 aina 1920-luvun loppuun asti tuotanto oli lähinnä satuja lapsille ja nuorille sekä lapsille kirjoitettuja näytelmiä. Myöhemmin Jurva julkaisi omakustanteita, kuten Kosken pitäjän vaiheita -historiakirjan.

Runoilija ja palokunta-aktiivi

Lähemmäksi nykyhetkeä siirryttäessä esittelyvuorossa oli palkittu hämeenkoskelainen runoilija Sirkka Selja eli Sirkka Liisa Tulonen (1920–2017).

– Tulonen tiesi jo nuorena, että hänestä tulee runoilija, Helèn sanoo.

Tulonen kirjoitti ylioppilaaksi Lahden tyttölyseosta ja muutti heti Helsinkiin.

– Hän opiskelija kirjallisuutta, filosofiaa ja psykologiaa, mutta ei koskaan valmistunut. Tässä kohden voidaan hyvin kysyä, että tarvitseeko runoilija välttämättä tutkintoa. Sirkka Selja julkaisi useita runokokoelmia.

– Julkaisutahti ei ollut tiheä, mutta tuotanto jakaantui monelle vuosikymmenelle.

Viides ja viimeinen Heleniuksen esiin nostama merkittävä hämeenkoskelainen nainen oli Hämeenkosken VPK:n puheenjohtaja ja palokunta-aktiivi Riitta Marjaana Jäämaa (1952–2014).

– Jäämaa toimi pitkään opettajana, mutta palokuntatyö oli hänelle vähintään yhtä tärkeä asia, Helén kertoo.

Kuva: Marjo Karinkanta

Historia herää eloon

Hämeenkoskelta kotoisin oleva Juuso Torvinen edusti luennon kuulijakunnassa nuorempaa ikäpolvea. Historiaa opiskeleva nuorukainen kehui luentoa.

– Paikallishistoria kiinnostaa kovasti. Henkilötarinoiden kautta historia tulee todemmaksi heräten eloon, Torvinen toteaa.

Pieni osa naisten nimistä oli Torviselle entuudestaan tuttuja.

– Hautausmaalla käydessä on vastaan tullut joitakin näitä varhaisempia nimiä, ja sitä on hetkeksi jäänyt miettimään, että keitä nämä ihmiset ovat olleet.

Hämeenkoskelaiset Tuomo ja Leena Nikkari pitivät niin ikään luentoa mielenkiintoisena.

– Luennoitsija oli todella hyvä! Väkeä tuli luentoa kuulemaan Helsingistä asti, pariskunta tietää kertoa.

Leena Nikkari kiittelee, että usein piilossa pysyneitä naisia nostetaan tällä tavalla esiin.

– Aivan lähihistoriasta nostetut naiset olivat entuudestaan minulle tuttuja, mutta aiempina aikoina eläneiden naisten elämäntarinat olivat minulle ihan uutta tietoa.

Dosentti Pauli Helén. Kuva: Marjo Karinkanta

Neurokirurgin uran tehnyt dosentti Pauli Helén on ahkera sukututkimuksen harrastaja.

 

Kommentoi

Jätä kommentti

Mainoksia

Sosiaalisessa mediassa

TV-ohjelmat

Irtonumerot

Keski-Hämeen irtonumeroita myyvät:
Hauholla: S-market Hauho
Lammilla: Keski-Hämeen toimisto, K-Market Mallas, R-kioski, S-market Lammi
Tuuloksessa: S-market Tuulos
Hämeenkoskella: Sale Hämeenkoski