Kulttuuri Lammi

Mistä tulee nimi Lapinjoki?

Ilmari Kosonen.

Lammin itärajoilla on Lapinjoki rajajokena Janakkalan kanssa. Kataloisten kylän Palkkisuon maastosta alkava joki virtaa ensin nimellä Kanalansillanoja Järvisuon läpi suorantaiseen, matalaan Perinkäänjärveen Lammin puolella.

On Lapinniityt joen varrella. Joen nimeksi vaihtuukin nimi Lapinjoki. Se kulkee lähes 9 kilometrin matkan Janakkalan rajajokena. Järviä joen varsilla tuon 4,4 hehtaarin kokoisen Perinkäänjärven lisäksi ei olekaan.

Laajan, jokea perkaamalla viljelysmaaksi osittain kuivatun heinäluhdan kohdalla joki on Luhdanjoki. Kolmen nimen joki. Hausjärveen kuuluvassa Hietoisten kylässä joki laskee Mommilanjärveen.

Kun joen nimi on Lapinjoki, niin saiko se nimensä lappalaisista joen varressa? Vai mistä tuli tuo nimi Lapinjoki?

Muinoin – 1500–2000 vuotta sitten – on näillä Janakkalan mailla kyllä voinut elää myös lappalaisia pyyntikulttuurissa.

Kielentutkijoilla on kyllä neljääkin selitysyritystä maan eteläosan Lapp- ja Lapin-paikannimille. Mutta kun he eivät näytä saaneen edes selville, mitä kieltä ovat sana lappi ja lappalainen ja mitä sanojen merkitykset alun perin olivat, niin en tässä niitä esitä, pidän niitä kovin kummallisina ja aivan virheellisinä selityksinä.

Sana on omien tutkimusteni mukaan alun perin Itämeren kaakkoisrannan muinaispressiheimon balttikieltä.

Sieltä Suomeen tulleet kauppiaat ja sepät toivat tänne raudan teon taidon ja kauppaketjunsa.

Heidän kielessään sana labbis tarkoitti ’tavaraa, luonnontuotteita’. Kuten on lueteltu jälkipolville säilyneessä, niin sanotussa Elbingin sanaluettelossa, joka on tehty jo noin vuonna 1350 saksalaisten ruoturitarien vuosina 1248–1280 valtaaman muinais-Preussin saksalaisia kauppiaita ja heidän kaupankäyntiään varten, 802 sanan sanastona.

Se on muuten vanhin kielen sanakirja, mitä Itämeren rannoilla on koskaan tehty. Näet sen itsekin internetistä https://www.kortlandt.nl/editions/grunv.html.

Kun sieltä Suomen kauppapaikoille tullut kauppias halusi ostaa täältä tavaraa ,labbis, niin tuo sana lappi sitten tarkoitti sellaisia kauppatavaroita, joita suomalaisilta ostettiin: luonnontuotteita, turkiksia ja rautaakin, leviten täällä kielenkäytttöön.

Kun pyyntikulttuurin asukkaat sitten metsästivät turkiksia kaupalliseen tarkoitukseen, he sitä kautta olivat lappalaisia. Seudut, joilla he tätä pyyntiään harjoittivat, olivat sitten nekin lappi.

Kun pohjoisimmassa osassa Suomea pyyntikulttuurin osuus säilyi asukkaiden toimeentulossa pitkään, tuli sen seudun nimeksikin sitten Lappi maakuntana.

Pyyntikulttuurissa elävät, joilla ei vielä ollut lampaita villan ja sukkienkin tekoon, käyttivät saraheiniä kenkäheininään.

Siitä sitten etelämpänä maanviljelyskulttuurissa elantonsa saavat ja karjalleen saraheinää hankkivat sanoivat karjan rehuiksi hankkimiaan saraheiniä lapinheiniksi, lapinsaroiksi.

Tämän selosti Margareta Svahn vanhan kansan Pohjoismaissa käyttämien heinäkasvien nimityksistä vuonna 1991 Ruotsissa esittämässään väitöskirjassa. Esittäen, että eräiden kosteikkoniityiltä karjan heiniksi leikattavien saralajien nimitykset tulivat niiden muusta käyttötarkoituksesta; kenkäheininä.

Nimi Lammin Lapinjoelle ei siis tullut sen varrella asuvista lappalaisista.

Vaan tuli siitä, että noilla muuten aika karuilla seuduilla asuvat maanviljelijät sanoivat joen varsien runsaita saraheiniä nimityksillä lapinheinä, -ruoho, -sara.

Paikannimeen jäi sitten noista nimityksistä vain tuo alku Lapin-.

Kun Suomen eteläisissä ja läntisissä osissa on parisataa paikannimeä, joissa on sana Lapp-, Lapin ja ne paikat ovat kosteikkopaikkoja kaikki, niin niiden nimissä on maatalouteen eli luhtaheinien korjuuseen liittyvä maataloussana lapinheinä, lapinsara jne.

Ei Kärkölän Lappilan kylässäkään asunut lappalaisia antamassa nimeä Lappila paikalle, kuten Matti Vilppula kirjoitti paksuun Suomalaiseen paikannimikirjaan 2007.

Nimi tuli siitä, että  Teuronjoen alavat rannat niin laajasti kasvoivat lapin kenkäheiniä eli saraheinikoita,  kylän heinämaina.

Lapinnurmen nimi tarkoittaakin ’saraheinänurmea’ alangoilla, ennen joen perkauksia viljapelloiksi. Nimi kertoo ahkerasta heinäkansasta noilla märillä niityillä. Ja järviheiniä niitettiin järvistäkin ja soilta, jopa suosuksia käyttäen.

Ilmari Kosonen
Kirjoittaja on metsänhoitaja ja matkailuopas Enonkoskelta.

Mainoksia

Sosiaalisessa mediassa

TV-ohjelmat

Irtonumerot

Keski-Hämeen irtonumeroita myyvät:
Hauholla: S-market Hauho
Lammilla: Keski-Hämeen toimisto, K-Market Mallas, R-kioski, S-market Lammi
Tuuloksessa: S-market Tuulos
Hämeenkoskella: Sale Hämeenkoski

MurmisP