Kulttuuri

Museo kertoo pellavan ja sahdin tarinaa ja esittelee Kordelinin ajokalustoaKordelinin rattaat

Kordelinin rattaat entisöityinä.

Lammin museot ovat avoinna taas kesäsunnuntaisin heinäkuun loppuun. Pellava- ja sahtimuseo on toiminut vanhassa, vuonna 1888 rakennetussa kylän viljamakasiinissa 1960-luvulta asti. Aikanaan rakennuksessa toimineesta makasiinista sai lainata viljansiemeniä. Museoita ylläpitää Lammi-seura ja niitä esitellään talkoilla. Museon esineistö on kerätty pääosin Lammilta 1960-luvun alussa. Keräystyöhön on antanut suuren panoksen Arvo Kytölä Museoliitosta, joka on kerännyt esineistöä muihinkin kotiseutumuseoihin.

– Viime vuonna meillä kävi noin 500 vierailijaa, koululaisryhmiä käy paljon. Lisäksi käy muun muassa eläkeläisryhmiä. Pellavamarkkinoiden aikaan museoihin on ilmainen sisäänpääsy ja silloin käy eniten väkeä, kertoo Lammi-seuran puheenjohtaja Tarja Mattila.
Väkeä käy myös Lammin ulkopuolelta ja pyydettäessä museoita tullaan esittelemään myös muina aikoina kuin aukioloaikana.
Museon näyttelyt kertovat pellavan ja sahdin valmistuksen historiaa, joista pitäjä on tunnettu. Lisäksi on nautintoaineisiin liittyvää esineistöä ja opettaja Vilho Penttilän lahjoittama kokoelma. Penttilän lahjoittamassa esineistössä on muun muassa hauska simisetti, josta on voinut pyöräyttää esiin sopivanvärisen solmion tilanteen mukaan sekä vanha, puinen polkupyörän pyörä. Museon esineet ovat pääsääntöisesti 1800-luvulta, vanhin esine on kastemaljana käytetty pahkakuppi, joka on peräisin vuodelta 1770. Kuppiin on kaiverrettu Pyhän Hubertin metsästys sekä risti.

Sahtia ja muita nautintoaineita

Sahtiosastolla on esillä sahdin valmistukseen käytettyjä esineitä kuten sahtikuurnia ja saaveja sekä sahdintarjoiluastioita. Sahtimäski imellytettiin puusaaveissa ja kuumennettiin isoilla kivillä. Muihinkin nautintoaineisiin liittyvää esineistöä on. Kahviin, tupakkaan ja alkoholiin keskittyvässä osastossa on tupakka- ja sokerileikkureita, piippuja, kahvimyllyjä ja rankkitynnyri, joka ei tosin enää tuoksahda millekään.

Alakerrassa on myös tyttären aitaksi sisustettu aitta, jonka etuseinä on peräisin oikeasta aitasta. Sisällä on nähtävissä pellavaisia naisten- ja miestenvaatteita sekä liinavaatteita. Museossa myös selviää, mistä on peräisin nimitys pyykkipoika. Esillä on nykypyykkipoikaa suurempi puinen pyykkipoika, joka selvästi muistuttaa muodoltaan poikaa.

Pellava pellolta tekstiiliksi

Varsinainen pellavaan keskittynyt osasto sijaitsee museon yläkerrassa. Sahdinvalmistus on voimissaan edelleen, mutta pellavankasvatus ja -valmistus on loppunut jo vuosikymmenet sitten.

– Ainakin sota-aikana varmasti vielä kotitarpeisiin tehtiin, Tarja Mattila arvelee.
Kuvasarja esittelee pellavan kasvatuksen ja käsittelyn pellolta alkaen. Pellavan käsittelyyn liittyy monta työvaihetta. kuten kuivatus ja loukutus. Museossa voi tutustua muun muassa pellavaloukkuihin, rohkiin ja rukkeihin.
– Ehkä maat täällä olivat edullisia pellavanviljelylle, arvelee Mattila syytä siihen, miksi Lammi on tunnettu sahdin ohella pellavastaan.
Pellavaa myytiin Lammilta esimerkiksi Tampereelle, jossa oli paljon teollisuutta.
Murhavaunut palaavat syksyllä
Makasiinin takana olevassa rakennuksessa on esillä Alfred Kordelinin ajokalustoa. 1960-luvulla Mommilan kartanon omistanut Eeli Piki lahjoitti museolle ajokaluston, jossa on useita erilaisia ja eri käyttöön tarkoitettuja vaunuja 1800-luvulta. Kuuluisat murhavaunut, joihin kartanonomistaja Kordelinin murhattiin vuonna 1917, ovat tällä hetkellä Kansallisarkistolla, mutta palaavat Lammille takaisin syksyllä. Ainoastaan yksi reki on peräisin muualta kuin Mommilan kartanosta. Itse rakennus on kopio Mommilan kartanon ajokaluvajasta.
– Rakennuksen rakentaminen oli suuri ponnistus Lammi-seuralle aikanaan. Sääolosuhteet vain mietityttävät, sanoo Tarja Mattila rakennuksen kosteudesta ja sen mahdollisista vaikutuksista kalustolle.
Lammin museot ovat avoinna sunnuntaisin klo12–14 heinäkuussa sekä sovitusti ryhmille muihin aikoihin.

Vaunut, joihin Alfred Kordelin sata vuotta sitten murhattiin, ovat läpikäyneet mittavan konservoinnin ennen esillepanoaan Kansallisarkiston aulaan, jossa ne ovat yleisön nähtävillä elokuun loppuun asti. Tämän jälkeen vaunut palaavat takaisin Lammille.
Konservaattorit Tanja Lindfros ja Mika Huuskonen Osuuskunta Konservointi ja Restaurointi Kollaasista sekä konservaattorit Hanna Rotonen ja Anu Iltanen ovat olleet mukana vaunujen kunnostamisessa.

Alfred Kordelinin säätiön Kansallisarkiston aulaan tekemässä näyttelytaulussa kerrotaan, että irtopölyn ja muun lian huolellisen ja hellävaraisen poistamisen jälkeen vaunujen maalipinnat kiinnitettiin konservointiliimoilla ja hartseilla lämpölusikan avulla, metalliosista poistetttiin ruoste ja puuttuvat maalipinnat retusoitiin akryyliväreillä alkuperäisiin väreihin sopiviksi. Konservaattoreiden työkaluja ovat siveltimet, pumpulipuikot ja vanulaput, koska maalipinnat ovat niin hauraita ja helposti irtoavia.
Vaunujen valaisimet on puhdistettu, verhoilut on puhdistettu ja irronneet kulmat kiinnitetty, reiät on paikattu ja nahkapaikat korvattu uusilla ja siistimmillä nahkapaikoilla.
Verijälkiä tai luoteja ei vaunuista löydetty, mutta matkustajan istuimen vasemmalla puolella olevista vaurioista yksi saattaa konservaattoreiden mukaan olla luodinreikä.

Kuvan Kordelinin rattaista lähetti Keski-Hämeelle historioitsija Tuomas Hoppu, joka on yksi Keski-Hämeen juhlajulkaisun Vuosisata sitten kirjoittajista. Julkaisua on vielä saatavilla Keski-Hämeen toimituksesta ja niistä kesän tapahtumista, joissa Keski-Hämeellä on oma toimintapiste, muun muassa Hauhon kesätorilla 14.7. ja Hämeenkoskella VPK:n kesäjuhlassa 21.7.

.

Kommentoi

Jätä kommentti

Mainoksia

Mainossisältö

Sosiaalisessa mediassa

TV-ohjelmat