Kulttuuri Lammi

Myrskylyhdyistä sähkövalaistukseen

Kuva: Heikki K. Lähde

Mittavinta valon antia aikojen saatossa on luonnollisesti tuottanut aurinko suoraan ja kuun kautta. Pimenevä syys tuo tähtien tuikkivan valotaivaan tähdenlentoineen ja revontulineen. Maa matkaa kiertotasonsa suhteen akseli kaltevana auringon ympäri rytmittäen vuodenajat alueellamme antoisiksi jokamiehenoikeuksiksi. Kesät vaihtuvat suven pitkästä yöttömästä yöstä yli kuukauden kestävään kaamokseen. Kuu heijastaa meille kelmeää valoa sirpin kasvaessa täysikuuksi kuukauden kestävällä kierrollaan maan ympäri. Maan kierähdys itsensä ympäri on lyhyempi. Se rytmittää päivämme yön myötä uudeksi päiväksi. Nuoruudessani aurinko vaikutti merkittävästi satokauden työtehtäviin.

Syksyllä auringon valo väheni ja poistui pimenevien iltojen ja aamujen askareista. Lisävaloa tarvittiin niin sisätiloissa kuin pihapiirissäkin. Entisajan pirteissä ei juuri valoaukkoja ollut. Ikkunat alkoivat yleistyä muutama sata vuotta sitten. Puhdetöillä oli maaseudulla merkittävä osuus vaatetusten ja monenlaisten varusteiden tekemisessä ja huollossa. Auringon häipyminen horisontin taakse oli korvattava ihmisen kehittämillä valaistuslaitteilla. Niitä olivat vielä lapsuudessani päreet ja kynttilät. Ne olivat kotitekoisia. Sota-aikana käytettiin jopa pahvipäreitä. Kynttilöitä valettiin eläinrasvoista. Lanka kastettiin kuumaan sulaan rasvaan ja nostettiin nopeasti ylös, ettei jo jäähtynyt rasva langan ympärillä ehtinyt sulaa. Niin tehtiin, kunnes kynttilästä oli tullut riittävän paksu. Kynttilän valo ei kuitenkaan riittänyt kaikkiin tehtäviin.

Valotehoa saatiin lisää karbidin ja lamppuöljyn avulla toimivilla lampuilla. Karbidi lamppusäiliön palavana aineena oli ostotavaraa. Siitä saatiin vettä säädellen syttyvää kaasua. Se paloi päreitä ja öljylamppua kirkkaammin. Palaneen karbidin voimakas haju puhdistettaessa on edelleen muistissani. Karbidilamppuja käytettiin sotien jälkeen polkupyörässäkin.

Öljylamppuja ripustettiin sisätiloissa kattoon ja seinälle. Valotehoa säädeltiin öljytilasta ylös johtavaa lampun sydäntä säätöruuvilla esiin kiertämällä. Nauhassa nouseva öljy sytytettiin palamaan. Pihalla ja ulkorakennuksissa liikuttaessa käytettiin öljylampun myrskylyhtymallia. Vanhassa kotisaunassa se ripustettiin ikkunan ulkopuolelle. Löylytiloissa lamppu sammui helposti.

Koneellistuminen toi uusia ulottuvuuksia valaistuksiin. Puun ja öljyn sekä paperin tilalle tuli sähkö. Valo syttyi ja sammui nappia painamalla. Sähköä tuottaa luontokin joskus salamoiden. Nykyään aurinko synnyttää säteilyenergiallaan sähköä. Käytettäessä sähkö kulkee metallilankaa myöten eri voimakkuuksin paikasta toiseen. Muuntajien avulla se saadaan sopivaksi myös lamppuihin, joissa se tuottaa hehkuen valoa. Hankalan lankakuljetuksen ohella sähköä voi kuljettaa akkuihin ja paristoihin ladattuna pienjännitteillä käytettäväksi monilla tavoilla.

Ensimmäinen sähkölamppu syttyi Tampereen Finlaysonilla jo 1880-luvulla. Nykyään niin lamput kuin valon laatu ovat kehittyneet varsin monipuolisiksi. Hehkulamput, loisteputket ja neonvalot ovat väistyneet uskomattomilta tuntuneiden ledien ja solarien ja muiden kehitysantien tieltä.

Katso lisää kuvia digilehdestä! Tämä artikkeli on alunperin julkaistu Keski-Hämeen Marras-numerossa 21.11.2019. Voit lukea sitä veloituksetta Keski-Hämeen digilehdestä.

Mainoksia

Sosiaalisessa mediassa

TV-ohjelmat

Irtonumerot

Keski-Hämeen irtonumeroita myyvät:
Hauholla: S-market Hauho
Lammilla: Keski-Hämeen toimisto, K-Market Mallas, R-kioski, S-market Lammi
Tuuloksessa: S-market Tuulos
Hämeenkoskella: Sale Hämeenkoski

MurmisP