Kulttuuri Hauho Lammi Tuulos

Pyhän Olavin jalanjäljissä läpi Etelä-Suomen

Harri Ahonen. Kuva: Petteri Arminen

Olavi Haraldsson oli norjalainen viikinkikuningas, joka tuli sittemmin tunnetuksi Pyhänä Olavina. Hän oli syntynyt vuonna 995 ja osallistui 16–17-vuotiaana viikinkien ryöstöretkille, jotka ulottuivat myös Suomeen, nykyisen Inkoon alueelle. Myöhemmin hän kääntyi kristinuskoon ja käännytti myös muita, tosin miekoin ja taisteluin. Sittemmin hänet julistettiin suojeluspyhimykseksi.

Pyhä Olavi teki viimeisen matkansa ennen kuolemaansa nykyisen Etelä-Suomen halki Savonlinnasta Norjan Stiklestadiin. Tästä reitistä Suomen osalta julkaistaan huhtikuussa Harri Ahosen ja Aada Ala-Talan yhteistyönä tekemä kirja Pyhän Olavin retkeilyreitit – Viikinkikuninkaan matkassa Savonlinnasta Saaristomerelle. Kirjassa edetään kokonaisuudessaan 1200 kilometrin mittainen matka, ja reitti ulottuu myös Lammille, Tuulokseen ja Hauholle.

Reitin varrella sekä kulttuurihistoriallisia kohteita että luontonähtävyyksiä

Kirjassa esitellään reitille osuvat Etelä-Suomen merkittävimmät kulttuurihistorialliset kohteet sekä luontonähtävyydet. Nähtävyydet merkitään tulevaisuudessa myös paikan päälle omalla symbolillaan. Tämä työ valmistunee kesän 2021 aikana, ja siitä vastaa Pyhän Olavin yhdistys ry.

Kirjan toinen tekijä Harri Ahonen on opiskellut historiaa niin Tampereen kuin Joensuunkin yliopistossa sekä kirjoittanut vaelluskirjoja jo aiemminkin. Pyhän Olavin matkan hän kulki itse läpi lähinnä polkupyörällä. Osan reitistä kulki kirjan toinen tekijä.

– Minulla meni Savonlinna–Hämeenlinna-väliin noin kaksi viikkoa, mutta kävin katsomassa myös reitin varrella olevat nähtävyydet. Kyllä sen nopeamminkin pääsee pyöräilemällä. Kävellen sen tekee noin kolmessa, neljässä viikossa. Tarkoitus ei ole urheilla, vaan nimenomaan nauttia, Harri Ahonen sanoo.

Ahonen kulki reittiä kahden kesän aikana ja koko 1200 kilometrin matkaan hän sanoo menevän polkupyörällä kuutisen viikkoa, kävellen pari kuukautta.

Pyhän Olavin retkeilyreitit

Harri Ahonen kulki polkupyörällä Pyhän Olavin jalanjäljissä tehdessään kirjaa Pyhän Olavin reitistä. Yhteensä 1200:n kilometrin mittainen reitti ulottuu Savonlinnasta Ahvenanmaalle ja reitillä ovat myös Lammi, Tuulos ja Hauho. Kirja Pyhän Olavin reitistä julkaistaan huhtikuun aikana. Pyhä Olavi teki viimeisen matkansa  Savonlinnasta Norjan Stiklestadiin.

Vaellus etenee etapeittain

Kirjaa varten oli muun muassa selvitettävä reitille osuvien yksityismaiden osalta, voiko niiden kohdalle merkitä reittiä.

– Jokamiehenoikeudella niiden läpi saa toki kulkea, mutta virallisen reitin merkitseminen on eri asia, Harri Ahonen sanoo.

Reitin varrelta on merkitty muun muassa keskiaikaiset kirkot. Lammilta reitillä ovat myös Luostarikeskus Panagia sekä Helsingin yliopiston biologinen asema. Biologiselta asemalta on mahdollisuus varata yöpymispaikka.

Kirja etenee luvuittain etapilta toiselle ajatuksena, että yöpymispaikkojen välinen matka olisi päivässä kuljettava matka. Etappeja ovat esimerkiksi Lammi–Tuulos, Tuulos–Hauho ja Hauho–Hämeenlinna.

Harri Ahonen sanoo, että hän on ollut kiinnostunut juuri tästä varhaiskeskiajasta, jolloin Pyhä Olavi vaikutti. Tuolloin koko Eurooppa, mutta erityisesti Pohjois-Eurooppa, oli eräänlaisessa käymistilassa. Ajanjakso oli pitkä alkaen 800-luvulta ja ulottuen 1300-luvulle. Pyhään Olaviin hän tutustui tällä nimellä kuitenkin vasta kirjaprojektinsa myötä. Olav Haraldsson sen sijaan oli tuttu niin opinnoista kuin Snorri Sturlasonin kirjoittamasta Norjan kuningassuvuista kertovasta Heimskringla-saagasta, jossa Haraldsson esiintyy.

Pyhästä Olavista kuolemansa jälkeen pyhimys

Täysin varma Pyhän Olavin liikkeistä kartalla ei voi olla, kuten ei siitäkään, kävikö hän todella esimerkiksi Sysmässä tai Lammilla, vaikka alueilta olisikin löytynyt muinaislöytöjä. Reitti kulkee sen mukaan, mitä kautta tuona aikana olisi ollut mahdollisuus kulkea Savonlinnasta läpi Etelä-Suomen aina Ahvenanmaalle asti.

– Lammi tuli mukaan, koska matka Vääksystä Hämeenlinnaan, 92 kilometriä, olisi liian pitkä matka kävellä yhden päivän aikana. Lammilta lähdetään Tuulokseen, ja tämä siirtymä on kirjassa merkitty mahdolliseksi kulkea linja-autolla, koska se on varsin hyvin liikennöity pätkä. Hotelli Tuulonen on kirjaan merkitty yöpymispaikka. Tuuloksesta lähdetään sitten Hauhon suuntaan metsäteiden poikki ja tehdään U-käännös Hämeenlinnaan. Myös Hauholle on merkitty yöpymispaikkoja, Harri Ahonen kertoo.

– Hienoa seutua on Lammin, Tuuloksen ja Hauhon seutu, sanoo Tampereella asuva Ahonen.

Pyhän Olavin matka päättyi sittemmin huonosti, sillä hän sai surmansa taistelussa yrittäessään tavoitella kuninkuuttaan takaisin Norjassa matkansa päätteeksi vuonna 1030. Kuolemansa jälkeen hänestä kuitenkin tehtiin pyhimys, ja hänen katsottiin kuolleen marttyyrina käännyttäessään vääräuskoisia. Ensin hänestä tuli pyhimys Norjassa, mutta hänen legendansa saavutti pian myös Suomen. Jos katsotaan kirkollisten rakennusten suojelijoiden määrää, Pyhä Olavi oli 1200-luvulla Neitsyt Marian ohella Suomen suosituin pyhimys. Olavinlinnan rakentaminen Savonlinnassa aloitettiin vuonna 1475 ja rakennuttaja valitsi sen suojeluspyhimykseksi Pyhän Olavin.

Harri Ahosen oli tarkoitus luennoida Pyhän Olavin reitistä Lammin kirjastossa huhtikuussa. Koronavirustilanteen takia luentotilaisuus on nyt siirretty syyskaudelle.

Pyhän Olavin matkalla olevat kulttuurihistorialliset kohteet sekä luontonähtävyydet tullaan merkitsemään kuvan kaltaisin symbolein. Tämä työ valmistunee kesän 2021 aikana.

 

 

Kommentoi

Jätä kommentti

Mainoksia

Sosiaalisessa mediassa

TV-ohjelmat