Kulttuuri Keski-Häme

”Sade ennen juhannust on pussiin”

Keski-Hämeen kuva-arkisto

Vanha hämäläinen sanonta kertoo suomalaisen kansanperimän ytimen: luontoa seurattiin tarkasti, ja viisaudet talletettiin muistiin sanontoina, runoina ja lauluinakin.

Muinaisessa Suomessa uskottiin vahvasti, että se, mitä ihminen tekee tai jättää tekemättä pyhäpäivinä, vaikuttaa hänen omaansa sekä läheistensä tulevaan onneen ja hyvinvointiin. Monet vanhoista traditioista olivat kuitenkin silkkaa sään ja vuodenkierron seurantaa: milloin kannattaa kylvää, milloin niittää.

Päivän pituus rytmitti ajastaikaa, vuoden kiertoa, ja käännekohdat: vuoden pisin yö, pisin päivä ja ne hetket, kun päivä ja yö olivat yhtä pitkiä, olivat aina merkitykseltään suurimpia.

Juhannusta juhlittin Suomessa alun perin Ukon juhlana. Kesäpäivän seisauksen aikaan yötä ei Suomessa tullut ollenkaan, ja niitä päiviä kutsuttiin pesäpäiviksi. Tuolloin aurinko lepäsi pesässään, ennen kuin kääntyi uuteen kiertoon. Jumalista suurinta palvottiin silloin hurjin menoin sadon ja hedelmällisyyden varmistamiseksi. Mikael Agricolan vanhan jumalaluettelon mukaan pesäpäivien vietossa humaltuivat niin piiat kuin akatkin.

”Ia quin Kevekylvö kylvettin, silloin ukon Malia iootijn.
Sihen haetin ukon wacka, nin ioopui Pica ette Acka.
Sijtte palio Häpie sielle techtin, quin seke cwltin ette nechtin.”

Keski-Hämeen kuva-arkisto

Juhannusyönä on tehty lemmentaikoja muun muassa keräämällä kukkia tyynyn alle, kieriskelemässä alasti vapaan poikamiehen ruispellossa, kiertämällä sauna kolmeen kertaan tai kurkkimalla kaivoon keskiyöllä, niin ikään ilman rihman kiertämää, tai nukkumalla vain vasemman jalan sukka jalassa.

Suomalaisessa kansanperimässä yhdistyvät sekä vanhat uskomukset, että kristinuskon leviäminen. Keskiaikainen pyhimyskalenteri toimi talonpojillakin muistin apuna, kun siirrettiin viljelyn saloja sukupolvelta toiselle. ”Kun Urpanus turkissa, niin Kustaavus paidassa” tai ”Ei tähätöntä Eskeliä, ei jyvätöntä Jaakkoa”. Nimipäiväkalenterina pyhimysluettelo vakiintui Suomessa arkikäyttöön jo 1300-luvulla. Merkkipäivänä Nativita Johannis baptiste mainitaan Suomessa ensimmäistä kertaa vuonna 1316, ja Ukon juhlan nimeksi vakiintui pikkuhiljaa juhannus, vaikka juhlamenot pysyivätkin ennallaan.

Ukon maljoja juotiin aikoinaan sään parantamiseksi ja sateen varmistamiseksi kevätkylvöille. Onnea ja hyvää kesäähän me toisillemme toivotamme vieläkin juhannusmaljaa nostaessamme . Juhannuskoivujen pihaan tuominen ja juhannusvalkeitten polttaminen ovat myös olleet taloissa tapana jo ennen kristillisten traditioiden leviämistä.

Taikoja on tehty juhannusyönä Ukon palvonnan ajoista asti. Maanviljelyssäkin uskottiin, että yöttömän yön kaste on erityisen hedelmällinen. Lantut, kaalit ja tupakantaimet piti istuttaa juuri ennen keskikesän yötöntä yötä, niin että sen maaginen kaste takaisi niille hyvän kasvun ilman tuhoeläimiä ja rikkaruohoja. Myös nauriskaski piti polttaa siten, että se ehti jäähtyä ennen juhannusta.

Juhannuksen luontoa käytettiin myös sadon ennustajana: ”Millainen on mansikka Juhanina, sellainen jyvä Jaakkona” tai ”Jos ohran laiho antaa juhannuksena pikkulinnuille piilon, niin siitä saa täyden sadon”. Juhannusyön olisi parempi vanhojen uskomusten mukaan olla tyyni, koska tuuli vie marjasadon. Ja kevätsateet satavat laariin juhannukseen asti, mutta laarista ulos Marianpäivästä lähtien.

Arkistokuva: Keski-Häme

Juhannuskokkoa saa polttaa vain, jos metsäpalovaroituksia ei ole voimassa. Tarkista säätiedot ennen kokon sytyttämistä; juhannuskokko lasketaan avotuleksi.

Hyvää juhannusta kaikille!

 

Lähteet: Mikael Agricola, Psalttarin esipuhe, Kustaa Vilkuna, Vuotuinen ajantieto, Suomen usko, www.taivaannaula.org

Kommentoi

Jätä kommentti

Mainoksia

Sosiaalisessa mediassa

TV-ohjelmat

Irtonumerot

Keski-Hämeen irtonumeroita myyvät:
Hauholla: S-market Hauho
Lammilla: Keski-Hämeen toimisto, K-Market Mallas, R-kioski, S-market Lammi
Tuuloksessa: S-market Tuulos
Hämeenkoskella: Sale Hämeenkoski