Kulttuuri Hämeenkoski

Suurten muutosten vuosikymmenet kirjaan

Hämeenkosken historia 1945–2015 -teoksen kirjoitti dosentti Ilkka Teerijoki. Kuva: Mauri Kalima

Hämeenkosken viimeisten 70 vuoden taltioiminen aloitettiin hämäläisittäin, mutta teos valmistui pikatahdilla.

Jos Hämeenkoskella julkaistaan kirja, mutta kukaan ei ole kuulemassa, onko sitä oikeasti olemassa?

Filosofiseen vertaukseen taustoituksena kerrottakoon, että ensin kunnan historiasta kertovan kirjan lauantainen julkistamistilaisuus jouduttiin koronapandemian vuoksi sulkemaan kutsuvierailta, ja sen jälkeen tapahtuman lähettäminen verkon välityksellä Youtuben suoratoistona oli tyssätä teknisiin ongelmiin. Ehkä tämä päätyy vielä ajankuvaksi johonkin myöhemmin vuosisadan aikana julkaistavaan historiikkiin.

Totta se kuitenkin on, että tilaisuus on pidetty, ja Ilkka Teerijoen kirjoittama Hämeenkosken historia 1945–2015 -teos julkaistu.

Taakse jääneen historian taltioimisessa oli edessä kunniakas ja kiireinen urakka, kun kirjan tekemisestä tammikuussa 2019 päätettiin. Teoksen julkaisu kun haluttiin ajoittaa samaan hetkeen, jolloin Hämeenkosken kirkon avaamisesta ja presidentti J. K. Paasikiven syntymästä tulee 150 vuotta.

Vertailun vuoksi äskettäin julkaistun Nastolan vastaavan kirjan koostaminen vei nelisen vuotta, ja jo sitä pidettiin erittäin kunnianhimoisena.

Hannu Heikkilä ja Ilkka Teerijoki. Kuva: Mauri Kalima

Historiatoimikunnan puheenjohtaja Hannu Heikkilä ja kirjan kirjoittaja Ilkka Teerijoki kädessään uunituore teos Hämeenkosken historia 1945–2015.

– Aluksi päätettiin ajanjakso. 150 vuotta siihen ei olisi mahtunut, eikä olisi ollut mahdollista, historiatoimikunnan puheenjohtaja Hannu Heikkilä sanoo.

Jäljelle jäi silti 70 vuotta, ja aikataulun ollessa tämä korostui kokemuksen merkitys. Puolikkaalla työajalla tehtävästä selvinnyt Teerijoki on historiatutkija ja filosofian tohtori, joka on kirjoittanut vastaavantyyppisiä pitäjähistoriikkeja Hauhosta ja Torniosta sekä Hämeenlinnan vuosista 1917–1918.

– En tuntenut Hämeenkoskea juuri ollenkaan, paria visiittiä lukuun ottamatta. Tutustuminen ei voinut olla niin perusteellista kuin olisi parhaassa tapauksessa toivonut, Teerijoki taustoittaa.

– Lähdeaineistoa toisaalta löytyy kyllä riittävästi, hän huomauttaa.

Kirjan taltioimat vuosikymmenet alkavat sotien jälkeisestä ajasta ilman sisävessaa, ja päättyvät kuntaliitokseen digitalisaation lähentämän maailman melskeissä.

– Luultavasti minään muuna seitsemänkymmenen vuoden ajanjaksona ihmiskunnan historiassa ei ole käyty läpi yhtä perustavaa laatua olleita muutoksia, Teerijoki summaa.

Hän pyrki sisällyttämään teokseen keskeisimmät asiakokonaisuudet. Tutkimisessa apuna oli historiatoimikunnan lisäksi muun muassa kunnan lehtileikearkisto ja Keski-Häme-lehden arkistoidut vuosikerrat.

– Kiinnostaviakin asioita on jäänyt pois, mutta oleellinen osa historian tutkijan työtä on erottaa pääasiat sivuasioista, ja nostaa pääasiat esiin. Ilman ylimääräistä aineistoa ei voi muodostaa käsitystä siitä, mikä on kaikkein oleellisinta, Teerijoki toteaa.

– Historian viehätys perustuu juuri muutoksiin, ja niiden selittämiseen. Jos muutoksia ei olisi, asiat olisi äkkiä kerrottu. Ne ovat monien päätösten ja taustatekijöiden tulos, osin puhdasta sattumaakin.

Osa urakkaa oli kerätä kuvat ja kartta-aineistot, joita toimikunta saikin Koski-seuralta, lehdeltä ja kuntalaisilta.

– Esimerkkinä kuva Hämeenkosken sotainvalideista. Kohde koettiin niin arvokkaaksi, että haluttiin löytää kaikkien 21 miehen nimet kuvaan, ja lopulta löydettiinkin, mihin tarvittiin monen henkilön apua, Hannu Heikkilä kertoo.

Eero Virta. Kuva: Mauri Kalima

Hollolan kunnanhallituksen puheenjohtaja Eero Virta toi juhlaan kunnan tervehdyksen ja nosti puheessaan esiin hämeenkoskelaisten kaipuun entiseen.

Mitä koskelaisuus sitten merkitsee?

– Koskelainen tunnetaan monesti vieraanvaraisena, yhteistyökykyisenä, ahkerana, osallistuvana ja hyvin lähestyttävänä sekä yhteisöllisenä, Heikkilä suitsuttaa.

Hollolan kunnan tervehdyksen julkistamistilaisuuteen toi kunnanhallituksen puheenjohtaja Eero Virta.

– Vaikka kuntaliitos syntyikin sopuisasti, tuntevat monet hämeenkoskelaiset kaipuuta. Tästä syystä onkin hyvä, että historia on tallennettu 368 sivulle, Virta sanoo.

Oman lähihistorian ymmärtämisen merkitys korostuu kuntaliitoksen kaltaisessa tilanteessa, toteaa puolestaan kuntaliiton puolesta puhunut varatoimitusjohtaja Timo Reina.

– Liitos ei merkitse paikallisuuden loppua, voi hyvinkin käydä toisin päin. Kunnan lakkauttaminen ei merkinnyt hämeenkoskelaisuuden hautaamista. Se jatkaa elämäänsä.

Hämeenkosken historia 1945–2015 -teosta myyvät Hämeenkosken ja Hollolan kirjastot, Koski-seuran toimisto Seuralassa sekä Hollolan kotiseutuyhdistys.

Katso  video historiakirjan julkistamistilaisuudesta:

  1. Editoitu

2. Muokkaamaton versio:

Mainoksia

Sosiaalisessa mediassa

TV-ohjelmat

Irtonumerot

Keski-Hämeen irtonumeroita myyvät:
Hauholla: S-market Hauho
Lammilla: Keski-Hämeen toimisto, K-Market Mallas, R-kioski, S-market Lammi
Tuuloksessa: S-market Tuulos
Hämeenkoskella: Sale Hämeenkoski