Kulttuuri Hämeenkoski

Uusi kirkko oli yhteinen asia

Hämeenkosken kirkko valmistui vuonna 1870. Se päätettiin rakentaa vanhan, huonokuntoisen kirkon tilalle Kirkon piirustukset olivat valmistuneet 1849. Kuva: Maria Ilonen

Hämeenkosken kirkon vihkiäisiin 150 vuotta sitten kaikki halukkaat eivät mahtuneet sisään, nyt jouduttiin poikkeuksellisissa oloissa sulkemaan juhla yleisöltä.

Hämeenkosken, silloisen Koski HL: n kirkko valmistui vuonna 1870. Tuolloin maatamme olivat juuri kurittaneet suuret nälkävuodet, mutta siitä huolimatta uusi kirkko oli projekti, joka oli kaikille yhteinen asia. Kirkon vihkiäisiin eivät mahtuneet kaikki halukkaat, nyt jouduttiin toisenlaisissa poikkeusoloissa sulkemaan kirkossa järjestetty 150-vuotisjuhla yleisöltä. Vuoden verran suunnitellut juhlajumalanpalvelus ja juhla lähetettiin suoratoistona seurakuntalaisille. Tallenne on myös jälkeenpäin nähtävissä seurakunnan sivuilla. Jumalanpalveluksessa saarnasi Mikkelin hiippakunnan piispa Seppo Häkkinen.

Kuva: Maria Ilonen

Leevi Ruonakoski ja Mika Lampola lahjoittivat piispa Seppo Häkkiselle Arabian laintaulut vuodelta 1963. 

Juhlatilaisuudessa Koski-Seuran puheenjohtaja Kari Kaivola valotti ajankuvaa kirkon valmistumisen ajoilta. Kunta oli perustettu viisi vuotta aiemmin ja kunnallishallinto otti ensimmäisiä askeleitaan, seurakunta oli juuri itsenäistynyt Lammin seurakunnasta. Kartanoilla oli suuri vaikutusvalta niin kunnan kuin seurakunnankin asioihin. Ylinen Viipurintie oli valtaväylä, jonka kautta tuotteita kulki myyntiin, mutta myös kulkutaudit. Uusi kirkko päätettiin rakentaa jo huonokuntoiseksi todetun puukirkon tilalle.

– Nälkävuodet heijastuivat kansaan niin, että tarve ja tahto uuden kirkon saamiseksi ylittivät vaikeudet. Hämeenkosken kirkko oli pitäjäläisten yhteinen tahdonilmaus, Kaivola summasi.

Tarja Kuoppa. Kuva: Maria Ilonen

Diakonissa Tarja Kuoppa kertoi kirkon muutoksesta. Alttaritaulun aihe toistuu monissa Suomen kirkoissa. Lasimaalaukset ovat Antti Salmenlinnan käsialaa.

Tarja Kuoppa tarkasteli kirkon muutosta 1970- ja 80-lukujen taitteeseen. Kirkko oli alun perin basilika-kirkko, jossa oli parvet takaosan lisäksi myös kuoriosassa sekä sivuilla. Alun perin kirkon piirustuksiin kuului myös kellotorni, mutta hyväkuntoinen, Carl Ludvig Engelin suunnittelema kellotapuli oli olemassa edellisen kirkon ajalta, joten kellotorni jätettiin rakentamatta, luultavasti säästösyistä. Myös kirkon värimaailma on vuosikymmenten saatossa muuttunut. Ensimmäiset urut kirkkoon saatiin 1879 ja alttarimaalaus korvasi valkean ristin vuonna 1907. Ensimmäinen suuri remontti kirkossa toteutettiin sotien jälkeen.

Hämeenkoskella kirkkoherrana toiminut Matti Piispanen avasi kirkon viimeisintä remonttia vuodelta 2002 teologisesta näkökulmasta. Tuolloin alttari irrotettiin seinästä niin, että palveluksen toimittaja pääsi sen taakse. Pienessä seurakunnassa tuhkausten lisäännyttyä tuli ilmi siunauskappelin tarve, mutta kirkon alttariosaa muokattiin siunauksiin soveltuvaksi.

– Kuoriosa siirrettiin lattiatasolle, niin että oven avautuessa näköala suuntautuu suoraan alttarille, kaikkein pyhimpään. Kristus on tullut keskellemme ja kaikki esteet suhteessa häneen poistetaan ja tämä teologinen näkökulma on ohjannut remonttia, Matti Piispanen kertoi.

Helena Vaari. Kuva: Maria Ilonen

Suunnittelija Helena Vaari kertoi lapsuuden kirkkoreissujen vaikutuksesta kirkkotekstiilien syntyyn.

Elämänpuu-kirkkotekstiilit suunnitellut ja toteuttanut Helena Vaari kertoi, miten muistot lapsuuden kirkkoreissuista Hämeenkosken kirkkoon vaikuttivat tekstiilien syntyyn.

– Olen syntynyt Hämeenkoskella ja mummon kanssa kirkonpenkissä katseeni kiinnittyivät alttaritauluun ja lasimaalauksiin, Vaari viittasi Antti Salmenlinnan lasimaalaukseen alttaritaulun yläpuolella.

Kirkkotekstiileissä toistuu Kristus-elämänpuu, joka valkoisissa tekstiileissä on paju, vihreissä lehmus, punaisissa pähkinäpensas ja violeteissa omenapuu.

– Pikkutyttönä minulle mieleen tämän kirkon taide ja toivon, että se voisi jäädä muidenkin pienten ja isompienkin kirkossakävijöiden mieleen.

Mummo ja lapsenlapsi -dialogi. Kuva: Maria Ilonen

Dialogiesityksessä mummo ja lapsenlapsi Joonas keskustelivat kirkkokäynnillä toissavuosisadalla.

Juhlaan oli kutsuttu myös ystävyysseurakunnan, Etelä-Virossa sijaitsevan Karulan seurakunnan pappi. Koronasta johtuen Karulan seurakunta vieraili juhlassa ainoastaan kukkalähetyksen muodossa. Juhlassa nähtiin dialogiesitys mummon ja lapsenlapsen kirkkomatkasta toissavuosisadalta, kuultiin Aili Pulkkisen lausumat psalmit, Knut Hiidenheimon esittämä runo sekä musiikkiesityksiä. Juhlavuoden suunnitelmiin kuului myös juhlakonsertti, joka on nyt siirretty pääsiäiseen.

Katso videolta dialogiesitystä:

Mainoksia

Sosiaalisessa mediassa

TV-ohjelmat

Irtonumerot

Keski-Hämeen irtonumeroita myyvät:
Hauholla: S-market Hauho
Lammilla: Keski-Hämeen toimisto, K-Market Mallas, R-kioski, S-market Lammi
Tuuloksessa: S-market Tuulos
Hämeenkoskella: Sale Hämeenkoski