Uutisaiheet Hämeenkoski

Kylvöt ovat hyvällä mallilla

Kuva: Jussi Karvonen

Äitienpäivän jälkeinen saderintama on keskeyttänyt tasaisessa vauhdissa olleet kevättyöt maan etelä- ja keskiosissa. Sateet, huolimatta siitä, että osa tuli lumen ja rännän muodossa, ovat kuitenkin Pro Agrian mukaan tervetulleita varmistamaan jo tehtyjen kylvösten orastumista ja taimettumista. Mikäli yölämpötilat eivät laske merkittävästi pakkasen puolelle, kylmästä rintamasta ei arvioida olevan haittaa kylvöksille, mutta se viivästyttää kasvua ja kehitystä.

Etelä-Suomessa kevätviljojen kylvöt ehtivät edetä ennen sadetta reilusti yli puolivälin ja paikoitellen jopa lähes lopuilleen. Kevättyöt ovat täällä viikon verran edellä keskimääräisestä aikataulusta, mutta maan keskiosissa kevään eteneminen on hidastunut tavanomaiseen aikatauluunsa. Paikoitellen maat ovat kuivuneet muokkauskuntoon jopa turhankin nopeasti: pintamaa on muokkautunut paikoitellen liian hienoksi kylvömuokkauksissa. Etelä-Suomen savimaat ovat puolestaan muokkautuneet tavanomaista huonommin roudattoman talven vuoksi.

Viileät yöt ja yöpakkaset ovat hidastuttaneet sekä syysviljojen, nurmien ja monivuotisten puutarhakasvien että uusien kylvöksien kasvuunlähtöä. Hitaan kasvuunlähdön etuna on, että kasvustot ovat säästyneet merkittäviltä hallavioituksilta. Yöpakkaset ovat vioittaneet jonkin verran syysviljoja Etelä-Suomen rannikkoalueella ja Hämeessä ensimmäisinä kylvettyjä, juuri orastuneita kevätvehnäkasvustoja.

Talven lumettomuus ei suuresti vaikuttanut kylvöihin

Lumeton talvikaan ei suuresti vaikuta kylvöaikatauluihin. Lumettomuus mahdollisti peltojen pienen routimisen. Tällä hetkellä viljelijät toivovat sadetta ja lämpöä, mikä aloittaisi kasvukauden ja kylvöt.

– Äkkiseltään voisi luulla, että alkuvuoden sateet olisivat riittäneet pitkäksi aikaa, mutta ainakin minulla savimaat alkoivat olla jo huhtikuun lopulla kuivat. Itse lumettomuus ei peltojen muokkaukseen ja viljelytapahtumaan kovasti vaikuttanut, sanoo hämeenkoskelainen maanviljelijä Ilpo Markkola.

Maat olivat hänen mukaansa 5–10 senttiä roudassa, mutta ravinteita pelloilta huuhtoutui vesistöihin tavallista enemmän.

– Minulla on kolme allasta, johon ravinteet suurelta osin päätyvät. Osan ravinteita saa talteen, jos altaiden pohjaan kertynyt liete 4–5 vuoden välein puhdistetaan, Markkola kertoo.

Syysviljojen osalta on ongelmana on säiden vaihtelevuus. Kun talvi oli lumeton, mutta vesisateiden välissä oli yöpakkasia, nostivat vesisateet ja yöpakkaset yhdessä rousteen, jolloin oras nousi pellosta ja juuret vähitellen alkavat kuivua ja oras näyttää tuhoutuneelta.

Kevät tuntuu vain aikaistuvan

Suuressa kuvassa Markkola näkee keväiden aikaistuneen vuosi vuodelta. Myös syksy tuntuu aikaistuvan, joten merellinen ilmasto alkaa vaikuttaa meilläkin.

– Vielä 1980-luvulla kylvöihin pääsi keskimäärin toukokuun 10–-20 päivän tienoilla. Sen jälkeen kevät on joka vuosi tuntunut aikaistuvan. Periaatteessa olisin voinut tänä vuonna kylvää jo huhtikuun lopulla, mutta aloitin kylvöt toukokuun alussa. Viime vuosina kylvöt ovat ajoittuneet yleensä toukokuun alkuun, joten tämä kevät ei ole edellisvuosiin nähden mikään poikkeus.

Huhtikuun loppupuolella oli satanut noin 20 milliä, ja suurin osa vedestä oli haihtunut ja maat olivat muokkauskunnossa.

Markkola toivoo parinkymmenen millin sadetta ja lämpöä.

– Jo huhtikuun alkupuolella kukkanuput olivat esimerkiksi tuomissa miltei auki. Koleus hidasti kehitystä, ja kevät ikään kuin seisoi. Maa on kuitenkin lämmin, ja esimerkiksi omenapuiden ja pensasmustikoiden nuput ovat olleet aukeamaisillaan. Jos nuput ehtivät aueta, ja vielä sen jälkeen tulee yöpakkasia, kukkanuput vioittuvat varmasti, Markkola tietää.

Olosuhteet vaihtelevat jopa lohkoittain

Hämeenkoskelainen viljelijä Saara Kukkonen on myös sitä mieltä, että erikoinen talvi ei suuresti vaikuttanut kevään kylvöihin.

– Nyt näyttää jopa yllättävän hyvälle, eikä suuria vaurioita ole ilmennyt. Ravinteita on huuhtoutunut, ja talven lumettomuuden takia eroosio on saattanut viedä pintamaata, ja monivuotiset kasvit ovat saattaneet kärsiä pelloille seisomaan jääneestä vedestä. Olosuhteet vaihtelevat jopa eri peltolohkoilla. Ravinteista etenkin fosfori on vesiliukoinen ja pääsee tällaisina talvina huuhtoutumaan pelloilta, sanoo Kukkonen.

Pohjavesi on hänen mukaansa korkeammalla kuin vuosiin tähän aikaan vuodesta.

– Kevätkosteus voi riittää pitemmälle kuin esimerkiksi viime keväänä, mutta tämäkin riippuu maalajista ja pellosta.

Kukkonen aloitti kevään kylvöt huhtikuun lopulla, ja ehti pitkälle ennen lumisadetta.

– Kylvin ensimmäisenä härkäpavun ja sen jälkeen viljat. Aikataulu on sama mikä viime vuosina kylvöissä on ollut. Viljelijälle on parempi, jos pääsee aloittamaan kylvöt huhtikuun puolella. Se aika on pois syksyltä, jolloin sateisuus voi vaikeuttaa sadonkorjuuta. Syysviljat näyttävät aika hyviltä, mutta todellisuus paljastuu myöhemmin. Sadetta ja lämpöä tarvittaisiin nyt, sanoo Kukkonen.

Lue myös: Kylvöt siunattiin Hämeenkoskella tänäkin vuonna

Kommentoi

Jätä kommentti

Mainoksia

Sosiaalisessa mediassa

TV-ohjelmat