Teemat Keski-Häme

Apilankukkaa kannattaa rakastaa kuin mehiläinen

Kuva: Anu Ylimäki

Kesäisessä Villiyrtit-juttusarjassa esitellään luonnonkasvien käyttöä vihanneksina, mausteina ja teeaineksina ja luodaan myös katsaus niiden lääkekäyttöön.

Jos et tunne apilaa, seuraa mehiläisiä. Ne rakastavat apilaa yli kaiken ja pörräävät kukasta kukkaan heinäkuussa kiihkeästi. Onneksi apila on helppo tunnistaa muutenkin.

Kukapa ei olisi kontannut nurmikolla etsimässä nelilehtistä, onnea tuottavaa apilanlehteä. Sen ja onnen liittoon uskoivat jo keltit, joilta uskomus on levinnyt käytännössä ympäri maailman.

Nurmikonleikkaajaa lohduttanee tieto, että apilan nelilehtisyys syntyy ulkoisesta vikaantumisesta eli juuri leikkuusta tai esimerkiksi hyönteisen vierailusta. Siis mitä ahkerampi nurmikon parturoija, sitä onnekkaampi hän on.

Kaikki eri apilat ovat läpeensä käyttökelpoisia villivihanneksia. Niistä voi hyödyntää sekä lehdet, että kukat.
Puna- ja valkoapila ovat kauppayrttejä. Omaan käyttöön kerättynä voi hyödyntää myös näiden serkkuja, metsä-, alsike- ja musta-apilaa.

Apiloiden käyttö kotikeittiössä on moninainen. Kukintoja voidaan käyttää yrttijuomissa sekä keitoissa ja leivissä joko kuivattuina ja jauhettuina tai sitten tuoresilppuna.

Lehtiä voi laittaa tuoreena salaattiin. Kuivattuna tai pakastettuna ne sopivat kukkien tapaan yrttisilppuun, keittoihin ja leipään.
Puolen litran sämpylätaikinaan voi laittaa jopa pari desilitraa kuivattuja ja hienonnettuja apilankukkia. Apilankukkien käyttö osana hätäleipää on tunnettu käytäntö katovuosilta eri puolilta maailmaa.

Boolin sekä juomasekoitusten viilentäjänä ja kaunistajana voi käyttää jääpaloja, joihin on laittanut mukaan apilan kukinnon. Nuoria lehtiä ja kukkia voi laittaa voileivän koristeeksi tai kermaviilikastikkeen joukkoon.

Kuva: Anu Ylimäki

Apilankukkia voi jäädyttää jääpaloihin kesän juhliin ja talven piristäjiksi. Vasemman puoleisessa rasiassa on horsman kukkia.

Kotipuutarhurin kannattaa ehdottomasti kierrättää apilaa vuoroviljelyn periaatteella puutarhansa lohkoilla. Hernekasvina apila sitoo typpeä ja parantaa maan laatua. Maata käännettäessä se kannattaa käyttää vihantalannoituksena.

Kotoisten kasviemme hyötykäytön grand old man Toivo Rautavaara kertoo teoksessaan Miten luonto parantaa, että apilan kukkia on käytetty lauhkean vyöhykkeen maissa paitsi ravinnoksi, myös rohdoksi.

Apilan versot ja lehdet sisältävät runsaasti valkuaista ja kasvihormoneja, joiden Rautavaara mainitsee hyödyttävän karjaa. Nykyään puna-apilaa käytetään myös vaihdevuosioireiden lievittämiseen.

Puna-apila sisältää myös tulehdusta ehkäiseviä salisylaatteja. Rautavaara kertoo, että esimerkiksi Sysmässä on juotu puna-apilan kukista keitettyä teetä nuhakuumeeseen ja Harjavallassa on kukkahöyryä hengitetty angiinan ja hinkuyskän oireiden lievittämiseksi.

Venäläistutkimuksissa puna-apilankukkateen on todettu irrottavan limaa ja edistävän virtsaneritystä sekä hikoilua. Myös amerikkalaisten kokemusten mukaan teellä on hyvä vaikutus hengitysteiden sairauksissa. Kasvien rohdoskäytöstä kannattaa aina neuvotella hoitavan lääkärin kanssa.

Artikkeli on alunperin julkaistu Keski-Hämeen Loma -erikoisnumerossa, joka on verkossa veloituksetta kaikkien luettavissa. Tervetuloa tutustumaan!

Jutun pääkuvassa on erilaisia apilalajikkeita. Valkoapila ja puna-apila ovat kauppayrttejä, metsä- ja alsikeapilaa voi hyödyntää niiden tapaan kotikäytössä. Kuva: Anu Ylimäki

 

Mainoksia

Sosiaalisessa mediassa

TV-ohjelmat

Irtonumerot

Keski-Hämeen irtonumeroita myyvät:
Hauholla: S-market Hauho
Lammilla: Keski-Hämeen toimisto, K-Market Mallas, R-kioski, S-market Lammi
Tuuloksessa: S-market Tuulos
Hämeenkoskella: Sale Hämeenkoski