Teemat Lammi

Lyijyhaulit, susi ja peura ovat metsästäjäliiton tulevaisuuden haasteita

Jaakko Silpola. Kuva: Jussi Karvonen

Lammilaistaustainen Jaakko Silpola aloitti Suomen Metsästäjäliiton toiminnanjohtajana maaliskuun alusta. Silpola näkee tulevaisuuden metsästykseen liittyvän useita haasteita.

Edelliset 15 vuotta Silpola toimi edunvalvonnan tehtävissä. Viimeksi Vapolla ja sitä ennen Turveteollisuusliitossa.

– Myös uusi tehtäväni liittyy edunvalvontaan, mutta nyt kyseessä on metsästäjien edunvalvonta. Liitto hoitaa metsästäjien edunvalvontaa, kouluttaa metsästäjiä ja kehittää metsästyskulttuuria, sanoo Silpola.

Suomen Metsästäjäliiton jäseninä on 2700 metsästysseuraa, joihin kuuluu 160 000 metsästäjää.

Lyijykielto uhkana

Yhtenä suurena tulevaisuuden kysymyksenä on Silpolan mukaan EU:ssa kaavailtu kosteikkojen lyijyhaulikielto. Vesilinnustus lyijyhauleilla kiellettiin Suomessa jo vuonna 1996, mutta nyt käsiteltävässä EU-sääntöehdotuksessa lyijyhaulit kiellettäisiin myös suoalueilla, kosteikoilla ja niiden reuna-alueilla.

– Käytännössä se merkitsisi, ettei lyijyhauleja voisi enää käyttää lainkaan metsästyksessä esitetyn 300 metrin suojavyöhykkeiden takia. Kun suojavyöhyke otetaan huomioon, ei sopivaa metsästysmaastoa enää juurikaan jää jäljelle. Metsästäjäliiton mukaan lyijyhaulien käyttökiellon pitäisi EU-tasolla koskea vain avovesialueita, kuten Suomessa on määrätty jo muutaman vuosikymmenen ajan.

Metsästäjille lyijyhaulikielto merkitsisi lisäkustannuksia, koska lyijyhaulit ovat hinnaltaan edullisempia kuin lyijyä hyvin korvaavat materiaalit. Teräshaulit ovat edullisia, mutta ne eivät sovi vanhemmille aseille.

Lyijyhaulien käytön rajoittamisen lisäksi EU:ssa selvitetään parhaillaan lyijyn kieltämistä kaikissa patruunatyypeissä.

– Lyijyn käyttökielto koskisi paitsi haulikoiden ja kiväärien metsästyspatruunoita, myös ampumaradoilla käytettäviä aseiden harjoituspatruunoita.

Tällä hetkellä ei ole tietoa, kuinka hyvin patruunoiden valmistajat pystyisivät tuottamaan lyijyä korvaavia patruunoita metsästyskäyttöön ja harjoitteluun. Saattaisi hyvinkin käydä niin, että patruunat kallistuisivat. Mikäli näin kävisi, olisi riski, että metsästäjien ammunnan harjoittelumäärät putoaisivat ja ampumataito rapistuisi.

Sudelle olisi löydyttävä ratkaisu

Toinen jo pitkään puhuttanut asia on susi. Monin paikoin erityisesti Itä-Suomessa ja Pohjanmaalla koirametsästys on vaikeutumassa, koska koira saattaa päätyä suden suuhun.

– Maaliskuussa saadun korkeimman hallinto-oikeuden päätöksen perusteella suden kannanhoidollisen metsästyksen aloittaminen on entistäkin vaikeampaa, Silpola sanoo.

Suomessa on Luonnonvarakeskuksen tuoreen arvion mukaan 19 susilaumaa ja kaikkiaan noin parisataa sutta. Susi on osa suomalaista luontoa ja on levittäytynyt kaikkialle Länsi-Suomea myöten. Ihmisen ja suden rinnakkaiselo ei aina suju ongelmitta, kun susia pidetään monesti riskinä haja-asutusalueiden koululaisille, laiduntaville kotieläimille ja metsästäjien koirille.

– Korkeimman hallinto-oikeuden toinen tuore päätös antaa mahdollisuuden häirikkösusien poistamiseen. Yleisesti uskotaan, että vain susien kannanhoidollinen metsästys loisi susilaumoille riittävän pelotteen niin, että ne karttaisivat ihmisasumuksia ja metsästyskoiria.

Euroopassa susikannat kasvavat, ja susia arvioidaan olevan noin 14 000–16 000 eläintä, mahdollisesti jopa enemmän. Monissa maissa suojelu on lievempää kuin meillä, esimerkiksi Baltian maissa, mutta näissä maissa on susia Suomea enemmän.

Peurakanta kaipaa harvennusta

Valkohäntäpeuran kanta on Silpolan mukaan ylisuuri kolmostien länsipuolella.

– Maanomistajat ja metsästäjät ovat joutuneet lähivuosina painimaan valkohäntäpeuran tuoman ongelman kanssa. Valkohäntäpeurakanta on erityisen runsas Varsinais-Suomessa, läntisessä Etelä- ja Pohjois-Hämeessä sekä Satakunnan eteläosissa. Kun Lammilla peurakannan suuruudeksi arvioidaan noin 10 peuraa 1000 hehtaaria kohden, ongelma-alueilla peuroja on 35–90 peuraa 1000 hehtaarilla.

– Peurat aiheuttavat vahinkoja viljelyksille ja yhteisymmärrys peurakannan vähentämisen tarpeesta on vahva. Monet maanomistajat metsästävät itsekin. Viime kaudella peuroja metsästettiin ennätysmäärä eli 60500 peuraa, kun hirvisaalis oli 52000. Peurapyyntiä on tehostettu pidentämällä jahtikautta kahdella viikolla ja sallimalla kookkaampien koirien kuten dreeverien käyttö peuran ajossa.

Nuoria metsästäjiä tarvitaan

Metsästäjäkunta on ukkoutumassa monin paikoin. Toisaalta riista ei ole vähenemässä esimerkiksi valkohäntäpeuran osalta, joten uusille tulokkaille on kyllä riistaa jahdattavaksi. Myös riistanhoitokulttuuri on voimakkaasti kehittymässä, joten puuhaa jahtimailla riittää.

– Suuri haasteemme onkin saada jahteihin mukaan uusia sukupolvia. Metsästäjäliitto järjestää nuorten koulutusta esimerkiksi Metso-leireillä. Viime vuosina naisia on liittynyt metsästyseuroihin, mikä on ilahduttavaa. Olisikin suotavaa, että metsästysseurat pitäisivät ovet avoinna uusille metsästäjille, Silpola kannustaa.

Jaakko Silpola. Kuva: Jussi Karvonen

Suomen Metsästäjäkiiton tuore toiminnanjohtaja Jaakko Silpola toivoo nuorten innostuvan metsästyksestä entistä enemmän, sillä riistan määrä ei ole ainakaan vähenemässä.

Ulkoilmaihminen viihtyy luonnossa

Jaakko Silpola on kolmen metsästysseuran jäsen. Lammilla Silpola on toiminut Hannusupan Jahti ry:n puheenjohtajana muutaman vuoden ajan.

– Seura on saanut nimensä Kataloilla sijaitsevan pienen suppalammen mukaan.

Silpola ja hänen vaimonsa ovat paluumuuttamassa Hämeeseen:

– Olemme molemmat syntyneet ja kasvaneet Hämeessä, minä Lammilla ja vaimoni Hollolassa. Jyväskylässä olemme asuneet jo pitkään, mutta muutamme takaisin Hämeeseen, kun vaimokin sai työpaikan Hämeenlinnasta. Ensimmäiset Metsästäjäliiton työviikot asuin Montolassa kotitilalla, mutta korona-viruksen myötä alkoivat etätyöt, ja olen nyt tehnyt töitä Jyväskylästä käsin, Silpola kertoo.

Metsästyksen lisäksi Silpola harrastaa luontoa laajasti.

– Olen aina pitänyt luonnossa liikkumisesta, vaeltamisesta, metsästyksestä ja kalastuksesta. Metsänhoito kuuluu myös harrastuksiini. Muutamana vuosikymmenenä olemme ystäväporukalla suunnistaneet Jukolan viestissä.

 

Mainoksia

Sosiaalisessa mediassa

TV-ohjelmat