Teemat Keski-Häme

Moni asia muuttuu kesäkuun alussa, kun uusi tieliikennelaki astuu voimaan

Kuva: Pyöräliitto / Emma Kantanen

Uusi tieliikennelaki astuu voimaan 1.6.2020. Uuden tieliikennelain myötä keltainen sulkuviiva muuttuu valkoiseksi ja teiden varteen tulee useita uusia liikennemerkkejä. Uusia liikennemerkkejä ovat muun muassa ajokaistojen yhdistyminen ja vähimmäisnopeus. Lisäksi moniin merkkeihin on tehty teknisiä muutoksia ja niitä on selkeytetty.

Vanhoista merkeistä katoaa kokonaan vain yksi merkki – tukkitien lisäkilpi. Kyseessä on muutenkin ollut kenties Suomen harvinaisin liikennemerkki.

Uusien liikennemerkkien siirtymäaika on 10 vuotta. Tämä tarkoittaa, että liikenteessä tulee näkymään useiden vuosien ajan sekä uusia että vanhanmallisia liikennemerkkejä. Sulkuviivojen tulee olla valkoisia viimeistään 31.5.2023.

Edellinen tieliikennelaki tuli voimaan 1981. Lakiin oli tehty vuosien kuluessa yli kahdeksankymmentä muutosta, ja se ei enää vastaa nykyliikenteen vaatimuksiin.

Kuva: Pyöräliitto / Emma Kantanen

Pyöräilystä turvallisempaa

Myös pyöräilyä koskeviin sääntöihin tulee muutoksia, joiden tavoitteena on tehdä liikenneympäristöstä turvallisempi pyöräilijöille. Tulossa on uusia liikennemerkkejä ja sääntöjä, jotka kaikkien tulee opetella.

– Uusi laki antaa keinoja ja välineitä pyöräilyn kannalta paremman liikenneympäristön rakentamiseen. Selvää on, että laki yksin ei riitä. Väylien hyvällä suunnittelulla ratkaistaan se, millaisessa ympäristössä ihmiset pyöräilevät tulevaisuudessa. Liikenneinfran suunnittelu ja rakentaminen on pitkäjänteistä työtä, jolle uusi tieliikennelaki antaa hyvät raamit, sanoo Liikenne- ja viestintäministeriön liikenneneuvos Kimmo Kiiski.

Kiiskin mukaan pyörätien jatkeen merkitsemiseen liitettävä väistämismisvelvollisuus risteävälle ajoneuvoliikenteelle ja pääsäännön mukainen pyöräliikenteen yksisuuntaisuus parantavat pyöräliikenteen turvallisuutta tulevaisuudessa.

– Liikenneympäristön tulee tukea liikennesääntöjen noudattamista. Valitettavasti lain monet mutkat tunnetaan loppupelissä huonosti ja esimerkiksi lapsilta emme voi odottaa sen täydellistä ymmärtämistä. Siksi pyöräliikenteen suunnittelussa ja väylien toteuttamisessa täytyy pyrkiä siihen, että liikenneympäristö ohjaa ihmisiä pyöräilemään intuitiivisesti oikein, Kiiski sanoo.

Uuden lain säädöksiä polkupyörille:

Polkupyörä on laissa määritelty ajoneuvoksi, jolla ajetaan ensisijaisesti ajoradalla tai erillisellä pyörätiellä. Myös pihakadulla, kävelykadulla ja pyöräkadulla saa ajaa pyörällä. Jos pyörätie on kulkusuuntaasi nähden tien vasemmalla puolella, voit ajaa myös ajoradalla tai pientareella, jos se on turvallisempaa kulkureitin tai muun vastaavan syyn vuoksi.

Kuva: Pyöräliitto / Emma Kantanen

• Polkupyörässä on oltava heijastimet, äänimerkinantolaite, toimiva jarru ja hämärällä tai pimeällä valkoinen valo eteen ja punainen taakse.

Kuva: Pyöräliitto / Emma Kantanen

• Ajoradalla ajavan pyöräilijän on tasa-arvoisessa risteyksessä edelleen väistettävä oikealta tulevaa liikennettä.

Kuva: Pyöräliitto / Emma Kantanen

 

• Autoilijalla on väistämisvelvollisuus pyörätien jatkeella, ja se merkitään kesään 2023 mennessä kärkikolmioilla tai stop -merkeillä.

Kuva: Pyöräliitto / Emma Kantanen

• Jalkakäytävällä saavat pyöräillä vain alle 12-vuotiaat.

Kuva: Pyöräliitto / Emma Kantanen

• Jos pyörätien jatke merkitään suojatiemerkinnän rinnalle tai keskelle, suojatien puoleista katkoviivaa ei tarvitse merkitä.

Kuva: Pyöräliitto / Emma Kantanen

• Pyörätie on lähtökohtaisesti yksisuuntainen. Jos pyörätie on kaksisuuntainen, se merkitään lisäkilvellä.

Kuva: Pyöräliitto / Emma Kantanen

• Vaikka suojatien saa ylittää pyörällä ajaen, niin pyöräilijä on suojatiellä väistämisvelvollinen, ellei liikennemerkeillä osoiteta toisin.

Kuva: Pyöräliitto / Emma Kantanen

• Yksisuuntaisella kadulla saa pyöräillä kahteen suuntaan, jos se on liikennemerkeillä sallittu. Tällöin kielletty ajosuunta –liikennemerkin yhteydessä on lisäkilpi ”Ei koske” ja polkupyörän kuva.

• Ajoradalla ajaessa pyöräilijän kannattaa pitää turvallinen väli pysäköityihin autoihin.

• Pyöräkadulla muiden ajoneuvojen on sovitettava nopeus pyöräilyn mukaiseksi.

Pyöräliiton toiminnanjohtaja Matti Koistisen mukaan uudessa laissa on paljon hyvää, mutta tekemistä vielä riittää, jotta säännöt ovat riittävän ymmärrettävät ja liikenne pyöräilijöille turvallinen.

– Uudessa laissa on paljon hyvää. Mutta vaikka liikenneympäristö selkeytyykin uuden lain myötä, niin esimerkiksi pyöräilijöiden väistämissäännöt pyörätien jatkeella ja suojatiellä ovat jatkossakin vaikeasti omaksuttavat. Toivoimme myös, että taajamien yleisrajoitus olisi laskettu 30 kilometriin tunnissa. On ristiriitaista, että 50 kilometrin yleisrajoitus alkaa olla harvinainen, sillä valtaosassa taajamia se on jo tätä alempi, Koistinen sanoo.

Löydät lisää havainnekuvia tieliikennelain uudistumisen mukanaan tuomista muutoksista ja linkit kaikkiin uusiin liikennemerkkeihin Keski-Hämeen verkkosivuilta osoitteessa www.keski-hame.fi.

Lähteet ja lisätiedot:

Väylän verkkosivuilta löydät kaikki uudet liikennemerkit.

Pyöräliiton verkkosivuilta voi opetella tärkeimmät pyöräilyä koskevat säännöt.

Uusi tieliikennelaki 2020 Traficomin verkkosivuilla

Kuvat: Pyöräliitto/Emma Kantanen

Mainoksia

Sosiaalisessa mediassa

TV-ohjelmat