Teemat Keski-Häme

Vastaa kyselyyn: Isosorsimo halutaan pitää pois vesistöistä

Mika Soramäki. Kuva: Jussi Karvonen

Pohjoisamerikkalainen vieraslaji isosorsimo on valloittanut ison osan Vanajavettä, mutta osa Hämeen vesistöistä on vielä lajista vapaa. Osasta vesistöjä isosorsimo voidaan pitää pois, mikä edellyttää yhyistyötä muun muassa ranta-asukkailta. Vanajavesikeskus toivoo nyt mökkiläisiltä, suojeluyhdistyksiltä ja muiltakin asukkailta tietoja isosorsimosta omilta kotijärviltään.

Vastaa kyselyyn isosorsimosta

– Vanajavedessä isosorsimo on valloittanut paikoin rantoja, esimerkiksi Ansiojärvi on jo miltei isosorsimon umpeenkasvattama, ja Mommilanjärvelläkin kasvia on runsaasti. Hauhon Pyhäjärveltä ja Hauhonselältä on havaintoja isosorsimosta. Sen sijaan esimerkiksi Kukkialta ja Kuohijärveltä ei ole tullut viestejä isosorsimosta. Ormajärvestä ja Suolijärvestä isosorsimo näyttää myös puuttuvan, mutta kaikissa vesistössä sitä saattaa olla. Aika monet pienet järvet ovat vielä vapaita isosorsimosta. Vanajavedestä sitä ei pystytä enää poistamaan, mutta esimerkiksi Kukkialla ja Kuohijärvellä on rannat mahdollista pitää puhtaina, sanoo projektipäällikkö Mika Soramäki Hämeen Ammattikorkeakoulusta

Vanajavesikeskuksen isännöimässä Rantojen riesasta resurssiksi -hankkeesssa selvitetään isosorsimon leviäminen ja akuutit torjuntakohteet leviämisen ehkäisemiseksi.

– Toisena toimenpiteenä hankkeessa selvitetään isosorsimon käyttöä ja ominaisuuksia. Teemoina ovat isosorsimon kemiallinen koostumus ja torjuntakeinot. Hankkeessa kerätään tietoa isosorsimon poistoon soveltuvista koneista ja niiden kustannustehokkuudesta. Selvitettävinä torjuntamenetelminä ovat koneellinen poisto, niitto, karjan laidunnus, pressutus ja kitkeminen.

Kolmantena toimenpiteenä selvitetään isosorsimon hyötykäyttömahdollisuuksia ja niiden taloudellista kannattavuutta.

– Tutkittavia hyötykäyttömuotoja ovat karjan rehu, biokaasu, biohiili ja bioetanoli, joista tehdään erilaisia laboratorio- ja tuotantokokeita sekä kannattavuusselvityksiä. Neljäntenä toimena laaditaan viestintäsuunnitelma asukkaiden ja muiden rantojen käyttäjien tiedottamiseksi ja aktivoimiseksi. Isosorsimon leviämisen ehkäisemiseksi ja torjumiseksi järjestetään erilaisia työnäytöksiä ja infotilaisuuksia eripuolilla Hämettä.

Hankkeeseen osallistuvat HAMK Bio  -tutkimus- ja koulutusyksiköt, Vanajavesikeskus, Lännen, St1, Gasum ja Watrec Oy.

– Gasum on mukana tutkimassa mahdollisuuksia kasvin hyötykäyttöön biokaasutuotannossa ja ST1 bioetanolin tuotannossa, ja Lännen Oy selvittää, voisiko sen koneilla nostaa isossorsimoa tehokkaasti, Soramäki kertoo.

Hankkeen tuloksena tieto isosorsimon levinneisyydestä, torjunnasta sekä hyötykäyttömahdollisuuksista lisääntyy.

– Tavoitteena on, että isosorsimon taloudelliset hyödyt ovat korjuukustannuksia suuremmat. Samalla myös ihmisten valmius ehkäistä ja torjua isosorsimon leviämistä kasvaa.

Kuva: Jussi Karvonen

Mökkirannasta isosorsimon saa parhaiten poistettua käsin. Mika Soramäen mukaan kasvi on saatava ylös juurinen.

Logistiikka on mittava haaste

– Vaikka hyötykäyttö keksittäisiin ja korjuuseen kehitettäsiin tehokkaita koneita, tulee seuraavaksi haasteeksi logistiikka ja luvitus. Korjuu on joka tapauksessa hidasta ja massaa paljon, kenties miljoonia kuutioita. Isosorsimon nostoon vaaditaan hyvinkin kaksi kaivinkonetta, minkä jälkeen tarvitaan kuljetuskalustoa viemään se käsittelylaitokseen. Yksi kohde työllistää 3—4 henkilöä, ja ruoppausluvat tulisi anoa Avilta. Lisäksi korjuu ei ole mahdollista sellaisissa paikoissa, joissa esiintyy rauhoitettuja lajeja kuten viitasammakkoa, sanoo vesistöasiantuntija Suvi Mäkelä.

Niitto ei ole hänen mukaansa isosorsimon kohdalla ratkaisu, koska niitolla ei päästä juuristoon käsiksi. Olisi hyötykäyttö mikä tahansa, raaka-aineen määrä on valtava, mikä tuo omat ongelmansa.

Lautta voi olla vaaraksi veneilylle

Isosorsimo valtaa alaa muilta rantakasveilta ja on erittäin vaikeasti hävitettävä laji. Kasvi leviää juuristonsa kautta ja voi muodostaa laajoja, yhtenäisiä ja läpitunkemattomia kasvustoja

– Jos isosorsimoa kerätään, se pitää viedä Ekokemin ongelmajätelaitokselle Riihimäelle. Pienikin juurenpätkä riittää tekemään uutta kasvustoa. Pari vuotta sitten Vanajavedellä kellui isosorsimolautta, joka oli hinattava pois kahdella veneellä. Kotioloissa sen voi hävittää polttamalla, Mäkelä kertoo.

–Kokeilimme isosorsimon hävittämistä Lehijärvellä Hattulassa pressuttamalla pohjan kasvustoja UV-säteilyltä läpäisemättömällä muovilla. Muovi ei tappanut kasvia edes kahden vuoden aikana, vaan ne säilyivät hengissä muovin alla. Kokemustemme mukaan isosorsimo jää henkiin, vaikka se laitetaan umpinaiseen muovipussiin vuodeksi.

Vanajavesikeskus pitää hankkeeseen liittyvää kyselyä 5.7 saakka. Suojeluyhdistykset ja ranta-asukkaat ovat niitä tahoja, joilta tietoja toivotaan.

– Toivomme, että mökkiläiset pitävät silmänsä auki. Laji on helppo tunnistaa kukinnan aikana, mutta alkukesästä sen saattaa sekoittaa korpikaislaan. Meiltä saa neuvoja ja tunnistusapua tarvittaessa, sanoo Mäkelä.

Kuva: Jussi Karvonen

Isosorsimo valtaa rannan ja syrjäyttää muut rantavyöhykkeen kasvit.

Isosorsimon runsaus ei ole sattumaa

Mommilan ja Herniäisten kartanot toivat ensimmäisinä isosorsimon maahan karjanrehuksi, mikä selittää kasvin levinnäisyyden etenkin Vanajavedessä ja Kokemäenjoen vesistössä yleensä

Tarina kertoo, että ensimmäiset istutukset epäonnistuvat, minkä vuoksi isosorsimoa tuotiin toinen erä.

Isosorsimo tulee kitkeä juurineen. Isosorsimon siemenet eivät tuhoudu kompostissa, joten paras keino on kuivattaa kasvi ja polttaa se. Vesiluonnolle soveltuvaa kemiallista torjuntamenetelmää ei tunneta. Isosorsimoa levittävät linnut, ja se muuttaa kalojen, rapujen ja vesilintujen elinympäristöä. Isosorsimolautat voivat olla vaaraksi veneilylle, mutta varmasti haittaavat vesien virkistyskäyttöä.

Mainoksia

Sosiaalisessa mediassa

TV-ohjelmat

Irtonumerot

Keski-Hämeen irtonumeroita myyvät:
Hauholla: S-market Hauho
Lammilla: Keski-Hämeen toimisto, K-Market Mallas, R-kioski, S-market Lammi
Tuuloksessa: S-market Tuulos
Hämeenkoskella: Sale Hämeenkoski