Urheilu

Hauhon historiikkia tehtiin tunnetuksi golfilla

Ilkka Salonen löi ylivoimaisesti Hauhon golfmestariksi. Kuva: Jussi Karvonen

Hauhon golfmestari on toista kerta peräkkäin Ilkka Salonen. Vasta nelikymppisenä lajin aloittanut Salonen on nyt pelannut vajaat parikymmentä vuotta.

– Pelaan noin 60 kierrosta vuodessa pääasiassa Hämeenlinnan seudun kentillä. Kerran vuodessa keväällä olen käynyt pelaamassa golfia ulkomailla. Tuolloin Suomen kentät eivät ole yleensä pelikunnossa. Nyt olen ottanut osaa 55-vuotiaiden sarjassa senioriturnaukseen, johon kuuluu kaikkiaan seitsemän kisaa.
Tawastin kentällä Salonen selvitti radan lähes pro-tason tuloksella, 77 lyönnillä, mikä oli miehen oma kenttäennätys. Salonen pelasi tasoituksella viisi.
– Joskus lyönti vain kulkee ja joskus ei. Golfissa viehättää nimenomaan sen vaihtelevuus. Radat ja kentät eivät koskaan ole aivan samanlaisia. Jokaisella radalla on aina etsittävä kulloiseenkin tilanteeseen sopivin ratkaisu. Vaikka jonkin radan olisi pelannut miten usein tahansa, on se aina jollakin tavoin erilainen.

Golfilla haettiin näkyvyyttä historiikille

Hauhon historiatoimikunnan järjestämään golf-kisaan otti osaa kolmisenkymmentä harrastajaa. Peliin olivat oikeutettuja kaikki hauholaiset, vapaa-ajan hauholaiset tai ylipäätään hauholaismieliset golfaajat.

– Historiatoimikunta haluaa kisan järjestämisellä tuoda näkyvyyttä Hauhon historian kolmannen osan valmistumiselle, sanoo historiatoimikunnan varapuheenjohtaja Jarmo Heiniö, itsekin kesähauholainen.
Hauhon historian kolmas ja samalla viimeinen osa valmistuu syksyllä ja se julkaistaan 12.12. Dosentti Ilkka Teerijoen kirjoittama osa käsittelee itsenäisen Hauhon kunnan ajanjaksoa 1860-luvulta vuoteen 2008. Vuonna 2009 Hauho liittyi osaksi Hämeenlinnaa.
– Kolmanteen osaan liittyvät nälkävuodet ja kapina. Nälkävuosina koko maan väestöstä menehtyi noin 12 prosenttia, mikä piti paikkansa myös Hauholla. Hauholla on yhteisesti sovittu, että vuoden 1917 tapahtumia kutsutaan kapinaksi. Kapina oli Hauholla varsin myrskyisää aikaa, koska punaiset vetäytyivät suurin joukoin taistellen Tampereen suuntaan, kohti Viipuria, Hauhon kautta.
Kokonaiskustannusarvio kolmiosaiselle historiikille on noin 300 000 euroa. Hämeenlinnan kaupunki lahjoitti historiikin tekoon kolmena vuonna 30 000 euroa yhteensä siis 90 000 euroa.
Teokset kustantaa Hauho-Seura, joka on osaltaan ollut rahoittamassa historiikkia. Lisäksi varoja on saatu yksityisiltä lahjoittajilta, muun muassa Suomalaisuuden Säätiöltä. Hauhon kunnan perustamisesta tulee syksyllä kuluneeksi 150 vuotta ja Hauho-Seuran perustamisesta 70 vuotta.
Teos on kirjoitettu kansantajuisesti tieteellisistä kriteereistä tinkimättä
Tarkoitus on julkaista vielä Hauhon kyliä koskeva historia, samoin kuin isäntäluettelo. Pitäjässä on ollut toistakymmentä kylää. Hauholla on tänä päivänäkin kymmenkunta tilaa, jotka ovat olleet samojen sukujen hallussa jopa 1500-luvulta saakka.
– Kirjoittaja on todennäköisesti Ilkka Teerijoki. Mitään lopullisia päätöksiä jatkosta ei ole tehty, mutta monesti pitäjänhistorioille on tällainen jatko-osa tehty.

.

Kommentoi

Jätä kommentti

Mainoksia

Sosiaalisessa mediassa

TV-ohjelmat