Urheilu

Juhan kisoilla täyttyi 50 vuotta urheilun iloa

Juoksussa taustavoimat antoivat kannustusta ja tarvittaessa pientä työntöapuakin. Kuva: Jussi Karvonen

Juhan kisat syntyivät 50 vuotta sitten viidessä viikossa. Silloinen kunnan liikunta- ja raittiussihteeri Raimo Mikola ja nyt jo edesmennyt kelloseppä Juha Jyrkänkoski tapasivat toisensa Jyrkänkosken kelloliikkeessä.

Samat sukunimet toistuvat, vain etunimet vaihtelevat

– Juha oli tukenut paikallista urheilua lahjoittamalla palkintoja erilaisiin kisoihin. Olin juuri tullut Hauhon kunnalle töihin elokuun alusta vuonna 1969 ja käväisin lusikka-asioissa liikkeessä. Juha oli itsekin järjestänyt nuorille kisoja ja pyysi minua miettimään mahdollisuutta järjestää nappulakisoja. Idea ikiomista lasten olympialaisista kypsyi hetkessä.
Mikola polkaisi pystyyn paikallisen urheilu- ja nuorisotyölautakunnan vahvistamien sääntöjen mukaiset, alle 10-vuotiaiden tyttöjen ja poikien urheilukisat.
– Ensimmäisenä työpäivänäni oli Hauholla kunnanmestaruuskisat alle 14-vuotiaille. Aarre Kanth ja Jarmo Heikkilä olivat sarjojensa ainoat juoksijat isien ottaessa aikaa.
– Kunnallisessa byrokratiassa oli oma haasteensa, mutta kisat onnistuivat kuitenkin heti. Pienimpien kolmiottelussa lajeina olivat pallonheitto, pallon pituuspotku ja suoranmitan juoksu. Isommilla pituuspotku vaihtui pituushyppyyn, ja kaikkein varttuneimpien ottelussa oli 40 sentin lälläriaidat, korkeus, pallonheitot ja 300 metrin juoksu. Jokainen osanottaja sai kunniakirjan, ja kisojen nimikummi Juha Jyrkänkoski lahjoitti sarjojen kolmelle parhaimmalle lusikat sekä kaikkien osanottajien kesken arvottavan kellon. Kunta vastasi tarjoilusta, ja lautakuntien jäsenet hoitivat toimitsijatehtävät lasten vanhempien avustamina.
Kisoista tuli jättimenestys osanottajamäärän kivutessa enimmillään lähes kahteensataan nuorimpien ollessa nipin napin kaksivuotiaita.
– Juhan kisoista löytyi uusia kykyjä. Hyvät juoksijat, heittäjät ja hyppääjät erottuivat joukosta. Hyviä urheilijanalkuja löytyi legendaarisiin kuuden kunnan yleisurheilukisoihin. Juoksumatkaa lyhensimme, koska kilpailijoiden tukena ja saattajina olleilla vanhemmilla ei kunto kestänyt koko suoran mittaa.
Mikola pyöritti kisoja ensimmäiset 20 vuotta, minkä jälkeen eri tahot ovat kisoja järjestäneet Tänä vuonna järjestelyistä vastasi Hauhon Sisu kaikkein jaostojensa voimalla.

Urheilua jo kolmannessa polvessa

Juhan kisoissa on totuttu siihen, että sukunimet pysyvät samoina vuosikymmenestä toiseen, mutta etunimet vaihtuivat. Tänä vuonna osanottajien joukossa oli kaksikin kolmannen polven nuorta kisaajaa. Nelli Einola, Ronja ja Viljo Soittila suorittivat oman kolmiottelunsa kunnialla loppuun taustajoukkojen muistellessa menneitä.

Nellin äiti ja mummo Anu ja Alice Kallio olivat omassa lapsuudessaan päässeet nauttimaan samasta kokemuksesta. Ronjan ja Viljon äiti Carita Soittila oli Juhan kisoissa 1980-luvulla, pappa Ari Niemi 1970-luvulla.
Vuonna 2014 syntynyt Nelli on mukana kisoissa ensimmäistä kertaa. Äiti ja mummo muistavat tämän kisan paremmin kuin omat kisansa.
– Olimme kumpikin aika hyviä hiihtäjiä, ja lusikoita tuli voitettua eri kisoista. Juhan kisoista muistikuvia ei oikein ole, naurahtavat Alice ja Anu.
Ari Niemelle urheilu oli arkipäivää lapsuudessa.
– Asuimme lapsuudessani aivan kentän kupeessa, nykyisen kiekkokaukalon kohdalla sijainneessa talossa, joten käytännössä tuli ikään kuin pienen pakon takia osallistuttua kaikkiin kisoihin. Tuohon aikaan oli kisoja kunnanmestaruuskisoista seurojen välisiin ja seuran omaan mestaruuskisaan. Etenkin kesäisin kisoja oli paljon, muistelee Niemi.
Yksi uudistuskin Juhan kisoissa oli tänä vuonna.
– Tänä kesänä käytimme ensimmäistä kertaa ennakkoilmoittautumista, mikä toimikin oikein hyvin. Jälki-ilmoittautuneita oli puolenkymmentä. Ennakkoilmoittautumisten ansiosta pääsimme suunnittelemaan aikataulua ja lähtöjärjestystä, mikä säästi aikaa ja sai aikataulun pitämään paremmin, kertoo Hauhon Sisun puheenjohtaja Pertti Salonen.

.

Kommentoi

Jätä kommentti

Mainoksia

Sosiaalisessa mediassa

TV-ohjelmat