Urheilu Lammi

Suunnistus vetää veteraaninkin metsään

Kuntavaaleissa ehdolla: Kim Seppänen, PS, Lammi

Suunnistus vetää harrastajat metsään vielä vuosikymmenien jälkeen. Lammin Takaperällä suunnistettu viikkorastitapahtuma keräsi vajaat sata suunnistajaa. Vaikka teknologia ja tietotekniikka ovat tulleet suunnistukseenkin voimakkaasti mukaan viime vuosina, kartan ja kompassin käyttö ovat edelleen suunnistajan perustaitoja.

Tämän kevään uutuus ainakin keskihämäläisten suunnistajien keskuudessa on ollut Livelox-kännykkäsovellus, joka tuo käyttäjiensä mukaan harrastussuunnistukseen mielenkiintoa ja hauskuutta. Liveloxin kautta suunnistaja voi seurata omaa ja muidenkin suunnistajien menoa maastossa reaaliaikaisena tai katsoa jälkikäteen omaa suoritustaan ja ottaa siitä oppia. Radan tekijä tallettaa rastit sovellukseen liitetylle karttapohjalle. Sovellus on ollut kokeiltavana Keski-Häme-rasteilla, ja ohjeet sen käyttöön löytyvät Lammin Säkiän verkkosivuilta.

– Kyse on älypuhelimeen ladattavasta sovelluksesta, johon ilmestyvät siihen ladatut suunnistustapahtumat. Suunnistaja valitsee oikean tapahtuman ja laittaa ohjelman päälle maastoon lähtiessään. Suunnistuksen järjestäjä on ladannut kartan ja rastit appiin. Jollei suunnistaja haluaa pitää älypuhelinta mukanaan maastossa, hän voi tietynlaiset ominaisuudet omaavasta sykemittaristaan tallentaa tiedot Liveloxiin ja katsoa suorituksen jälkeen päin, sanoo aktiiviharrastaja Jussi Pakari.

Livelox on hänen mukaansa osoittautunut käyttökelpoiseksi etenkin omatoimisuunnituksessa.

– Niissä ei ole ajanottoa, mutta harrastaja voi Liveloxista nähdä oman aikansa ja verrata omaa suoritustaan muiden suorituksiin, Pakari kertoo.

Lammilainen Kim Seppänen käytti Liveloxia Takaperällä toista kertaa.

– Siitä on hyötyä ehkä enemmän aloittelijalle, joka ei ehkä osaa jälkeenpäin sanoa, missä hän on harhaillut. Kokenut suunnistaja tietää, missä on tullut mennyksi harhaan. Itse pidän Liveloxia lähinnä hauskana, koska sen kautta voi nauraa itselleen. Ehkä kaikkien itsetunto ei kestä, että muut nauravat erehdyksille, mutta niitä sattuu kaikille suunnistajille, Seppänen tuumaa.

– Yksi hyöty on, että voin verrata rastiväliaikoja muiden tuntemieni suunnistajien kanssa. Jos tiedän kaverin olevan juoksuvauhdiltaan samassa kunnossa, mutta on tehnyt nopeamman ajan rastivälillä, on oma reittivalintani ollut kenties huono, Seppänen sanoo.

Ratamestarina Takaperällä toiminut Paavo Kuisma on laatinut ratoja vuosikymmeniä.

– Yleensä joka paikassa on suunnistettu pitkään, mutta rastit voi aina sijoittaa eri paikkoihin. Viikkorasteilla matkat ovat yleensä kaksi, neljä ja kuusi kilometriä. Lyhimmällä matkalla suunnistaja voi käyttää hyväkseen polkuja, keskimatkalla on kaksi versiota, joista toisella on jo suunnistuksellisia haasteita; helpompi versio vastaa suunnistuksellisuudessaan kahden kilometrin matkaa. Pisin matka on sitten jo sellainen, että kokenutkin suunnistaja kokee sen haasteelliseksi, sanoo Kuisma.

Suosituin matka on hänen mukaansa tuo neljä kilometriä.

Lammin Takaperällä on suunnistettu samassa maastossa jo vuosia.

– Kartta on päivitetty, joten siinä mielessä suunnistus oli hieman uusi kaikille, Kuisma kertoo.

Jouko Henriksson ja Olavi Erkkilä. Kuva: Jussi Karvonen

Jouko Henriksson ja Olavi Erkkilä pitävät viikkorasteja mukavampina kuin omatoimirasteja.

Suunnistus on monelle lähes elinikäinen harrastus. Rasteille lähdetään niin pitkään kuin vain jalka nousee. Jouko Henriksson ja Olavi Erkkilä ovat suunnistaneet omatoimirasteilla, mutta pitävät perinteisiä viikkorasteja mukavampina. Jo 1950-luvulla suunnistuksen aloittaneet veteraanit eivät malta pysyä metsästä pois.

– Metsään pitää päästä, kun polte syntyy. Se polte iskee melkein viikoittain. Omatoimirastit on helpompi jättää kesken. Viikkorasteilla keskeyttäminen tuntuu aina pahalle, naurahtavat Erkkilä ja Henriksson.

Lammin Säkiän järjestämiä Keski-Häme-kuntorasteja on jouduttu tänä vuonna järjestämään koronan vuoksi omatoimirasteina. Viikon 35 rastipaikka on Syrjäntaustantiellä.

 

 

 

Mainoksia

Sosiaalisessa mediassa

TV-ohjelmat