Ajankohtaista Keski-Häme

Eduskunta on kansanvallan väline

Kuva: Colourbox

Suomen perustuslain mukaan valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle, jota edustaa valtiopäiville kokoontuva 200 kansanedustajan eduskunta. Kansanedustajat valitaan joka neljäs vuosi toimitettavilla välittömillä, suhteellisilla ja salaisilla vaaleilla. Vaalipäivä on vaalivuoden huhtikuun kolmas sunnuntai, tänä vuonna kuitenkin pääsiäisen vuoksi jo huhtikuun toinen sunnuntai 14.4. Eduskuntavaaleissa äänioikeutettuja ovat kaikki viimeistään vaalipäivänä 18 vuotta täyttäneet Suomen kansalaiset.

Yleisissä vaaleissa ylimpänä vaaliviranomaisena toimii oikeusministeriö, jolla on yleisvastuu vaalien toimittamisesta. Ministeriö koordinoi vaalien valmistelutyötä ja vastaa muiden viranomaisten ohjeistamisesta. Se myös ylläpitää ja kehittää vaalitietojärjestelmää (VAT). Eduskuntavaaleista on määrätty Suomen Perustuslaissa.

Eduskuntavaaleja varten maa on jaettu 13 vaalipiiriin maakuntajaon pohjalta. Vaalilaissa säädetään se, mitkä kunnat kuuluvat mihinkin vaalipiiriin. Kustakin vaalipiiristä valitaan se määrä kansanedustajia, jota vaalipiirissä asuvien Suomen kansalaisten lukumäärä suhteessa kaikkien Suomessa asuvien Suomen kansalaisten lukumäärään kuusi kuukautta ennen vaaleja osoittaa. Ahvenanmaan vaalipiiristä valitaan kuitenkin aina yksi kansanedustaja.

Äänestämisessä uutuutena kirjeäänestys ulkomailta

Vaalipäivänä sunnuntaina 14.4.2019 äänioikeutettu saa äänestää vain siinä äänestyspaikassa, joka on merkitty äänioikeusrekisteriin ja äänestäjälle postitse saapuneeseen ilmoituskorttiin. Äänestyspaikat ovat avoinna klo 9-20. Äänioikeutettu voi vaalipäivän äänestyksen sijasta äänestää ennakkoon missä tahansa yleisessä ennakkoäänestyspaikassa kotimaassa tai ulkomailla. Ennakkoäänestysaika on näissä vaaleissa 3-9.4.2019.

Ennakkoäänestys järjestetään myös laitoksissa, kuten sairaaloissa, vanhainkodeissa ja vankiloissa. Laitosäänestyksessä voivat äänestää vain laitoksissa hoidettavana olevat tai niihin otetut henkilöt. Myös kotona voi äänestää ennakkoon, jos äänestäjän kyky liikkua ja toimia on siinä määrin rajoittunut, ettei hän pääse ennakkoäänestyspaikkaan tai vaalipäivänä äänestyspaikkaan ilman kohtuuttomia vaikeuksia. Kotiäänestykseen on ilmoittauduttava omalle kotikunnalle viimeistään päivää ennen ennakkoäänestyksen alkamista.

Uutena äänestysmenettelynä otetaan käyttöön vuoden 2019 eduskuntavaaleista lukien ulkomailta tapahtuva kirjeäänestys, joka on tarkoitettu vaalien ajan ulkomailla asuville tai oleskeleville äänioikeutetuille. Ulkomailla olevan suomalaisen laivan henkilökunta saa äänestää laivassa ennakkoäänestysaikana.

Eduskuntavaaleissa ehdokkaan vaalipiiri ei riipu kotikunnasta

Eduskuntavaaleissa ehdokkaaksi vaalikelpoisen on oltava äänioikeutettu henkilö, joka ei ole holhouksen alainen. Kansanedustajaksi ei kuitenkaan voida valita sotilasvirassa olevaa henkilöä. Myöskään kansanedustajana eivät voi olla seuraavat korkeat virkamiehet: valtioneuvoston oikeuskansleri, eduskunnan oikeusasiamies, korkeimman oikeuden tai korkeimman hallinto-oikeuden jäsen ja valtakunnansyyttäjä. He voivat olla ehdokkaina, mutta jos tulevat valituiksi, heidän tulee erota virastaan.

Toisin kuin kuntavaaleissa, ehdokkaan vaalikelpoisuus on eduskuntavaaleissa riippumaton ehdokkaan kotikunnasta, joten ehdokas voi asettautua ehdokkaaksi missä tahansa vaalipiirissä, kuitenkin vain yhdessä vaalipiirissä.

Ehdokkaalla oltava taustanaan puolue tai vähintään sadan äänioikeutetun kannattajan yhdistys

Eduskuntavaaleissa ehdokkaita voivat asettaa a) puolueet, jotka on merkitty oikeusministeriön ylläpitämään puoluerekisteriin sekä b) vähintään 100 äänioikeutetun perustamat valitsijayhdistykset.

Kukin puolue tai valitsijayhdistys voi asettaa kussakin vaalipiirissä enintään 14 ehdokasta tai, jos vaalipiiristä valitaan enemmän kuin 14 edustajaa, enintään niin monta ehdokasta kuin vaalipiiristä valitaan edustajia. Hämeen vaalipiiristä, johon kuuluvat Kanta-Häme ja Päijät-Häme, valitaan juuri tuo 14 edustajaa.

Puolueet voivat muodostaa keskenään vaaliliittoja. Vaaliliiton muodostaneiden puolueiden ehdokkaiden yhteismäärä saa kuitenkin olla enintään sama kuin yksittäisen puolueen ehdokkaiden enimmäismäärä. Valitsijayhdistykset voivat muodostaa yhteislistoja, joissa kussakin voi olla enintään 14 ehdokasta tai, jos vaalipiiristä valitaan enemmän kuin 14 edustajaa, enintään niin monta ehdokasta kuin vaalipiiristä valitaan edustajia.

Kun puolue, valitsijayhdistys tai vaaliliitto asettaa niin monta ehdokasta kuin vaalipiiristä voidaan kaikkiaan valita, kutsutaan kyseistä ehdokkaiden luetteloa ”täydeksi listaksi”. Hämeen vaalipiirissä ”täysi lista” tarkoittaa 14:a ehdokasta.

Suhteellinen vaalitapa – mitenkäs vaalitulos lasketaankaan ja mikä on vertausluku?

Vaalien tuloksen määräytymisessä käytetään ns. d’Hondt’in nelivaiheista laskentamenetelmää, jonka mukaan laskennan ensimmäisessä vaiheessa lasketaan kunkin ryhmittymän eli a) vaaliliittoon kuulumattoman yksittäisen puolueen, b) vaaliliiton, c) yhteislistan sekä d) yhteislistaan kuulumattoman valitsijayhdistyksen vaalipiirissä saama kokonaisäänimäärä.

Vaaliliitossa olevia puolueita kohdellaan siis yhtenä ryhmittymänä, samoin yhteislistaan kuuluvia valitsijayhdistyksiä. Laskennan toisessa vaiheessa asetetaan kussakin ryhmittymässä ehdokkaat paremmuusjärjestykseen heidän saamiensa äänimäärien perusteella.

Kolmannessa vaiheessa annetaan kullekin ehdokkaalle vertausluvut siten, että ryhmittymän eniten ääniä saanut ehdokas saa vertausluvukseen ryhmittymän koko äänimäärän, toiseksi eniten ääniä saanut ehdokas puolet ryhmittymän äänimäärästä, kolmanneksi tullut ehdokas kolmanneksen, neljänneksi tullut ehdokas neljänneksen ja niin edelleen.

Lopuksi vaalipiirin kaikki ehdokkaat asetetaan vertauslukujen mukaiseen paremmuusjärjestykseen ja tästä listasta valitaan kansanedustajaksi niin monta ehdokasta kuin vaalipiiristä valitaan edustajia.

Eduskunta säätää lait, päättää valtion talousarviosta ja omaa toimivaltaa kansainvälisiin asioihin

Eduskunta on Suomen ylin valtioelin. Se käyttää lainsäädäntövaltaa ja päättää myös valtiontaloudesta. Hallitusvaltaa käyttävät tasavallan presidentti sekä valtioneuvosto eli hallitus, jonka jäsenten tulee nauttia eduskunnan luottamusta. Eduskunta valitsee maalle hallituksen pääministerin, jonka tasavallan presidentti nimittää tähän tehtävään. Muut hallituksen ministerit presidentti nimittää pääministeriksi valitun ehdotuksen mukaisesti.

Eduskunnan keskeinen tehtävä on lakien säätäminen. Lain säätäminen tulee eduskunnassa vireille hallituksen esityksellä tai kansanedustajan lakialoitteella taikka vähintään 50 000 äänioikeutetun Suomen kansalaisen tekemällä kansalaisaloitteella. Lakiesitykset käsitellään ensin eduskunnan valiokunnissa, joihin kuuluvat kansanedustajat kuulevat asiantuntijoita, sekä sitten täysistunnossa, johon kaikki kansanedustajat osallistuvat.

Eduskunta päättää kalenterivuodeksi kerrallaan valtion talousarvion. Eduskunta myös valvoo valtion taloudenhoitoa ja talousarvion noudattamista. Suomen Pankki toimii eduskunnan takuulla ja hoidossa.

Eduskunnalla on toimivaltaa myös kansainvälisissä asioissa. Eduskunta hyväksyy Suomen kansainväliset velvoitteet ja niiden irtisanomisen sekä päättää kansainvälisten velvoitteiden voimaansaattamisesta perustuslain mukaisesti. Eduskunta osallistuu myös Euroopan unionissa tehtävien päätösten kansalliseen valmisteluun.

Lähteet: Oikeusministeriön verkkosivusto vaalit.fi

Keski-Hämeen vaalisivujen kirjoittaja ei ole minkään puolueen jäsen eikä hänen lähipiirissään ole eduskuntavaalien ehdokkaita.

 

Kommentoi

Jätä kommentti

Mainoksia

Sosiaalisessa mediassa

TV-ohjelmat

Irtonumerot

Keski-Hämeen irtonumeroita myyvät:
Hauholla: S-market Hauho
Lammilla: Keski-Hämeen toimisto, K-Market Mallas, R-kioski, S-market Lammi, Säästö-Karit
Tuuloksessa: S-market Tuulos
Hämeenkoskella: Sale Hämeenkoski