Ajankohtaista

Haja-asutusalueiden jätevesissä vielä iso urakka

Kaivinkoneurakoitsija Eero Heikkilä ja jätevesisuunnittelija Heikki Pietilä asentavat imeytyskentän putkistoa jakokerroksena toimivan sepelin päälle. Kuva: Marja-Liisa Suomalainen

– Hämeessäkin on vielä tuhansia kiinteistöä rannoilla ja pohjavesialueilla, joiden jätevesijärjestelmä tulisi uusia vastaamaan lainsäädännön vaatimuksia ensi vuoden lokakuun loppuun mennessä, jätevesisuunnittelija Heikki Pietilä Insinööritoimisto Heikki Pietilästä toteaa.

Imeytyskenttä rakentui Alvettulaan päivässä

Keski-Häme

Haja-asutusalueen jätevesijärjestelmien saneerauksista on puhuttu pitkälti toista vuosikymmentä samalla, kun puhdistusvaatimukset ja aikarajat ovat muuttuneet lainsäädännössä useampaan otteeseen.

Jätevesiselvitys johti
järjestelmän uusimiseen

Sara Löyttyjärvi alkoi selvittää Alvettulasta ostamansa talon jätevesiasioita reilut kaksi vuotta sitten.

– Viemäriverkoston ulkopuolisilta kiinteistöiltä vaaditaan selvitys jätevesijärjestelmästä ja päätin kysyä apua jätevesisuunnittelijalta. Näin otin ensimmäistä kertaa yhteyttä Heikki Pietilään.
Talon jätevesijärjestelmänä olivat 70-luvun alussa rakennetut betoniset saostussäiliöt, joiden uusiminen alkoi olla ajankohtaista. Löyttyjärvi päätyi tilaamaan Pietilältä selvityksen sijaan jätevesisuunnitelman.
Pietilä teki suunnitelman imeytyskentän rakentamiseksi.
– Kiinteistöllä oli ennenkin saostussäiliöt ja imeytyskenttä, lisäksi maaperä on tähän sopiva, Pietilä perustelee ratkaisua.
Imeytyskenttä on laitepuhdistamoihin verrattuna edullinen ja varmatoiminen järjestelmä.
– Kentän käyttöikä on keskimäärin 25 vuotta, pienellä käytöllä todennäköisesti paljon pidempäänkin.
Löyttyjärvi sai toimenpideluvan jätevesijärjestelmän rakentamiselle vuonna 2016.
– Lupa on voimassa kolme vuotta, joten päätin siirtää investoinnin tähän kevääseen.
Löyttyjärven kiinteistö ei kuulu niihin, joiden järjestelmä tulisi uusia ensi vuoden syksyyn mennessä, sillä etäisyyttä rantaan on yli 100 metriä matkaa eikä talo sijaitse pohjavesialueella.
– Minulle on kuitenkin tärkeää hoitaa asiat kuntoon. Haluan hoitaa oman vastuuni ympäristöasioista, Löyttyjärvi sanoo.

Hyvä suunnitelma
takaa urakan sujumisen

Sara Löyttyjärven pihassa Alvettulassa rakennettiin imeytyskenttä viime perjantaina. Aiemmin kentän tieltä oli kaadettu kaksi isoa koivua. Aamulla pihaan tuotiin kasat asennushiekkaa ja sepeliä.

Järjestelmän asennusta oli tekemässä kolme miestä: kaivinkoneurakoitsija Eero Heikkilä, LVI-asentaja Jussi Virtanen sekä urakasta vastaava suunnittelija Heikki Pietilä.
– Pyysin tarjoukset urakasta kolmelta eri yritykseltä ja niiden perusteella valitsin Pietilän. Hänen etunaan oli myös se, että suunnittelijana hän tunsi kiinteistön ja järjestelmän entuudestaan, Löyttyjärvi kertoo.
Ainoa yllätys, joka urakassa tuli vastaan, oli talosta saostussäiliöön tuleva betoninen viemäriputki. Tämän vaihto sujui kuitenkin jouhevasti ja uuden järjestelmän asennustyöt pääsivät jatkumaan.
Maaperän ominaisuudet helpottivat urakkaa, kaivinkoneen työt etenivät sutjakkaasti, kun kaivettavana oli vain pehmeää hiekkaa.
Virtanen ja Pietilä tarkistivat aika ajoin laserilla, että asennettavaan viemäriputkeen tulee riittävä kaato.
Kiinteistön jätevedet ohjataan Löyttyjärven kiinteistöllä ensin saostussäiliöön, josta erottuva neste imeytetään maaperään 30 neliömetrin kokoisen imeytyskentän kautta. Koko urakka valmistui Löyttyjärven pihaan yhden päivän aikana.             
– Yleensä tarvitsemme urakkaan yhden tai kaksi päivää, järjestelmästä ja kohteen maaperästä riippuen, Pietilä summaa.
Viemäriputken, saostussäiliön, imeytyskentän ja tuuletusputkien asentamisen jälkeen Heikkilä jää vielä siistimään pihaa kaivinkoneen jäljiltä. Löyttyjärvi laskee saostussäiliön täyteen vettä, jotta saostus alkaisi toimia oikein. Järjestelmä on käyttövalmis.

Ilmaista neuvontaa saa
vielä loppusyksyyn

Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry (KVVY) tarjoaa Hämeen alueella ilmaista jätevesineuvontaa vielä tämän vuoden loppusyksyyn saakka.

– Olemme antaneet puolueetonta ja maksutonta neuvontaa 10 vuoden ajan ja tehneet sinä aikana noin 8 300 kiinteistökäyntiä, ympäristöasiantuntija Lauri Sillantie KVVY:stä kertoo.
Hänen mukaansa kyselyjä tulee tasaisesti niin kantoveden varassa olevilta kesäasukkailta kuin vakituisten asuinkiinteistöjen omistajilta.
– Jätevesijärjestelmän hankinnassa on kyse nimenomaan oman lähiympäristön puhtaana pitämisestä. Jätevedet eivät haihdu ilmaan, vaan pilaavat pahimmassa tapauksessa oman kaivon tai läheisen uimapaikan.
Lainsäädäntö määrittelee puhdistusvaatimukset ja aikarajat. Rannoilla ja pohjavesialueilla sijaitsevien kiinteistöjen tulee saattaa jätevesijärjestelmänsä vastaamaan jätevesilainsäädännön vaatimuksia vuoden 2019 lokakuun loppuun mennessä. Muilla kiinteistöillä asiat tulee laittaa kuntoon viimeistään rakennuslupaa vaativan isomman korjaustyön yhteydessä.
– Nyt kannattaa olla yhteyksissä meihin, että toteutukselle jää vielä aikaa, Sillantie kannustaa.
Neuvonnan avulla selviää, mikä nykyisen jätevesijärjestelmän tila on ja tulisiko se uusia. Neuvontaa saa myös siihen, minkälaiset järjestelmät omalla kiinteistöllä tulevat kysymykseen ja sen jälkeen on helpompaa tilata suunnitelma, jonka tekee aina alan ammattilainen. Kunnan rakennusvalvonta tarkistaa suunnitelman ja myöntää lainsäädännön edellytysten täyttyessä luvan järjestelmän rakentamiseen.

Jätevesijärjestelmän valintaan vaikuttaa moni asia

 

• Jätevesijärjestelmiä on useita erilaisia. Valintaa ei kuitenkaan voi tehdä täysin vapaasti, vaan maaperän ominaisuudet, kiinteistön sijainti sekä jätevesien määrä ja laatu vaikuttavat kaikki siihen, minkälainen järjestelmä tulee kyseeseen.
 
• Kantovesikiinteistöillä ei yleensä tarvita kivipesää tai imeytyskaivoa järeämpiä jätevesijärjestelmiä.
 
• Mikäli käytössä on kuivakäymälä, käsiteltäväksi tulee vain pesu- eli harmaita vesiä. Näiden käsittelyyn mahdollisia järjestelmiä ovat maaperäkäsittely tai harmaavesisuodatin.
 
• Vesivessan vedet voidaan johtaa joko umpisäiliöön tai käsitellä yhdessä muiden jätevesien kanssa. Silloin puhutaan mustista jätevesistä, jotka vaativat enemmän käsittelyä kuin harmaat vedet.

Kirjoittaja on Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry:n ympäristöasiantuntija, MMM.

.

Kommentoi

Jätä kommentti

Mainoksia

Sosiaalisessa mediassa

TV-ohjelmat