Ajankohtaista

Kesän muutamat sateet pelastivat sadosta ainakin osan Hämeessä

Syksyllä märkää, kesällä kuivaa. Satovuosi on ollut viljelijöille äärimmäisen haastava. Kuva: Jussi Karvonen

Satonäkymät ovat vielä osin arvoitukselliset mutta missään tapauksessa sadosta ei kovin hyvää ole luvassa.

Puintien kanssa ei vielä suurta hoppua
<@Hkoski>Hämeenkoski<@K-H>, <@Tuulos>Tuulos<@K-H>, <@Hauho>Hauho<@$p>

– Viljasta on tiedossa ainakin kahden kerroksen satoa. Jyvät itivät alkukesästä, sen jälkeen kuivuus hidasti jyvän muodostusta, kunnes juhannuksen tienoon sateet saivat jyvät taas itämään. Viime päivien sateet saattaisivat aloittaa jo kolmannen kierroksen, mutta tuskin siltä kierrokselta enää jyvät ehtivät kehittyä. Jälkiversontaa on tänä kesänä ollut aika paljon, mikä ei ole tavallista, sanoo hämeenkoskelainen viljelijä Ilpo Markkola.
Määrällisesti Markkola uskoo sadon jäävän 2500–3000 tonniin hehtaarilta, kun hyvä sato on noin 5000 tonnia hehtaarilta.
Vaikka kesän mittaan on satanut poikkeuksellisen vähän, ovat muutamat vähätkin sateet pelastaneet ainakin osan sadosta.
– Juhannuksen tienoilla tuli kahteen otteeseen kymmenisen milliä vettä, mikä auttoi merkittävästi viljan kasvuun. Toisaalta keväällä pellot olivat aika pitkään kosteat viime syksyn sateiden ansiosta, joten osa pelloista kesti alkukesän kuivuutta kohtuullisen hyvin. Heinä-elokuun vaihteessa satoi seitsemisen milliä, mutta hieman enemmänkin saisi sataa. Rakeista ei olisi väliä. Maaperä on niin kuiva, että sen kunnolliseen kostumiseen tarvittaisiin varmaan viikon sateet.
Puinteihin Markkola uskoo pääsevänsä parisen viikkoa normaalia aiemmin.
– En pidä suurta kiirettä, vaan odotan toisen kierroksen valmistumista. Ennusteiden mukainen sään viileneminen ja sateet auttaisivat vielä jyvien ja tähkien kokoon ja ja valkuaisainepitoisuus parantuisi.

Huippusato on harvinaista herkkua

Kuumuus ei ole sinänsä jyvien kehittymiselle eduksi.

– Paras lämpötila on 15–22 astetta. Hämeessä etenkin hiekkamultamaat ovat pysyneet kosteina paremmin kuin savimaat
Markkola on harjoittanut viljelyä 37 vuotta.
– Kahtena vuonna olen saanut huippusadon. Viljan kasvun vaikuttaa niin monta muuttujaa, että yleensä jotakin menee aina huonosti. Todennäköisesti joku jossakin voi yltää tänäkin kesänä huippusatoon
Hämeessä tilanne on vielä varsin kohtuullinen verrattuna esimerkiksi Varsinais-Suomeen.
– Kesän mittaan tuli siellä ajettua, ja savimailla tilanne oli todella surkea. Savimaat ovat halkeilleet, ja paikoin pelloilla ei ollut kuin jokunen tupas viljakasvustoa. Siellä kato näyttää ainakin paikoin totaaliselta.
Syysviljoja saatetaan päästä kylvämään jo muutaman viikon päästä.
– Saattaa olla, että moni viljelijä kokeilee syysviljoja tänä vuonna. Itse aion kylvää ruista.

Maissi nauttii lämpösummasta

Lähes kaikki viljelykasvit ovat kärsineet kuumuudesta, mutta sentään yksi poikkeus löytyy.

– Maissille korkea lämpösumma on vain eduksi. Olen viljellyt rehumaissia viitisen vuotta ja tämän kesän sato on paras. Maissi työntää juurensa syvälle joten se kestää kuivuutta todella hyvin, sanoo tuuloslainen Janne Näsi.
Viime vuosina maissi on kasvattanut viljelyalaansa.
– Uskoisin, että entistä useampi viljelijä kokeilee maissia jatkossa.
Sen sijaan viljat ovat kuivuudesta kärsineet.
– Viljasato ei näytä aivan katastrofiltakaan, mutta hyvä se ei ole. Hämeessä maanlaatu vaihtelee ja esimerkiksi omat peltoni ovat aika hikevää maata. Lounais-Suomessa, jossa maaperä on savea, tilanne on varmaan huonompi. Sateet eivät enää juurikaan viljasatoon vaikuta

Ääripäät eivät ole koskaan hyväksi

Hauholaisen Kalle Tapolan mukaan ääripäät eivät ole viljelijälle koskaan mieleen.

– Viime syksynä tuli vettä, nyt on ollut kuivuutta. Maanlaadulla on aika paljon ollut merkitystä. Savimaasta on mahdollisuus saada huippusatoja, mutta hiekkamulta ei ehkä koskaan aivan huippusatoa anna. Toisaalta hiekkamulta antaa tällaisena vuonna olosuhteita anteeksi. Kun savimaa kuivuu, ei siinä kasva kovin hyvin mikään viljelykasvi. Laadusta on vaikea sanoa, mutta itse viljelen rehuviljaa, joten eläimille käy vähä huonompikin laatu. Leipäviljan viljelijöillä tilanne on toinen. Erikoiskasvien viljelijöille kuivuus on varmaan ollut haaste, sanoo Tapola.

.

Kommentoi

Jätä kommentti

Mainoksia

Mainossisältö

Sosiaalisessa mediassa

TV-ohjelmat