Ajankohtaista

Kuljetusyrittäjiä askarruttaa alan kannattavuus

Alueemme kuljetusalan yrittäjillä on huoli pienten kuljetusliikkeiden kohdalla heikosta kannattavuudesta. Ongelma on valtakunnallinen, mutta Lammin Seudun Kuorma-autoilijoiden sormi osoittaa kohti alan keskusjärjestöä Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL:ia, joka ei lammilaisten mielestä ole tarpeeksi ponnekkaasti ajanut pienten yrittäjien asiaa. Lammilaiset ovatkin lähteneet taistelemaan koko alan puolesta, jotta pienten kuljetusliikkeiden asemaa saataisiin paremmaksi.

Lammin Seudun Kuorma-autoilijoiden puheenjohtaja Janne Salomaan mielestä huonosta tilanteesta ei pidä vaieta, vaan ongelmat täytyy tuoda julkisuuteen. Salomaa toteaa, että heidän aluejärjestönsä Sisä-Suomen Kuljetusyrittäjät ry onkin lähtenyt hyvin nostamaan asiaa esille, mutta alan keskusjärjestö SKAL ei ole ottanut lammilaisten ehdotuksia tosissaan.
– Ministeriökin puuhailee vain älyliikenteen kanssa, eikä näe rahtilogistiikan todellisia kannattavuusongelmia, tuhahtaa Salomaa.
– Poliitikkojenkin pitäisi tehdä asialle jotain, jotta heikompaa neuvotteluvoimaa käyttävien pienyritysten tie ei nousisi täysin pystyyn, jatkaa Salomaa.
Lammin Turvantalolle tilannetta pohtimaan kokoontuneiden kuljetusyrittäjien mielestä raju totuus on, että kustannukset nousevat, mutta hinnat ovat vain alentuneet. Moni yrittäjä saa yrityksensä tuloksen kuiville ajamalla itse pienellä palkalla tai jopa palkatta.
– Isot toimeksiantajat määrittelevät hintatason eikä siitä parane valittaa, jos aikoo saada ajot, sanoo kuljetusyrittäjä Matti Salo. Salo sanoa paukauttaa myös sen, että ulkomaanliikenne on jo lähes kokonaan kannattamatonta.
– Se kannattaa vain, jos ajetaan Baltian maiden palkkatasolla ja työehdoilla.
Autoilijoiden mielestä myös valtionyhtiö VR-Transpoint on kova hintakilpailija ja sekoittaa osaltaan markkinoita.
Kustannusrakenne alalla on sellainen, että keskimäärin 45 prosenttia sopimusliikenteen tuloista menee henkilökustannuksiin ja 33 prosenttia polttoaineeseen. Kun jäljelle jäävästä reilusta paristakymmenestä prosentista vähentää muut kulut, ei ajoista tahdo jäädä yrittäjälle mitään käteen.
– Jälkeen jääneitä tuloja pitäisi päästä nostamaan kustannustason nousua vastaavasti, että pärjättäisiin tulevaisuudessakin, toteaa Janne Salomaa.
– Tilaajavastuulain tullessa voimaan toimeksiantajat lähettivät allekirjoitettavaksi asiakirjat, että kuljetusyhtiö on hoitanut palkka-, vero- ym. velvoitteensa, mutta eivät mitenkään reagoineet siihen, että kuljetusyritys saisi ajoistaan sellaisen korvauksen, että se pystyy selviämään velvoitteistaan. Myös viimeksi mainittu asia sanotaan tuossa laissa, sanoo Janne Salomaa.
Autoilijat ovat tiukassa paikassa, kun alas hinatuilla hinnoilla yritetään pitää firma pystyssä.
Aiemmin yrittäjä pystyi vaihtamaan autonsa uuteen niin, että vanha meni vaihdossa ja hinnanerotukseen tarvittava väliraha oli ehditty tienata auton käyttöaikana.
– Nyt pääomaa uusinvestointeihin ei tahdo pystyä kerryttämään, vaan on pakko hankkia kalusto leasingsopimuksin ja sopimuksen päätyttyä aloittaa taas nollasta uudelleen, valottaa Salomaa autoilijoiden tilannetta.
– Talli- ym. infrainvestointeja tai palvelun laajennushankkeita on vaikea toteuttaa, kun pankkien lainanannon vakuusvaatimukset ovat kiristyneet eikä huonosti kannattavalle yritykselle helposti luottoa edes heru.

Alan kannattavuutta tutkittu

Lammin Seudun Kuorma-autoilijat ry esitti jo vuonna 2015, että alan kannattavuudesta tehtäisiin tutkimus, jota voitaisiin käyttää edunvalvonnassa ja tukena neuvotteluissa kuljetusten hinnoista isojen toimijoiden kanssa. Tutkimus maantiekuljetusalan kannattavuudesta saatiin vihdoin rahoitettua ja tehtyä, se julkistettiin viime vuoden syksyllä. Lammin Seudun Kuorma-autoilijoitten mielestä tutkimus ei ole saanut SKAL:ssa sellaista käsittelyä kuin heidän mielestään pitäisi. Edes liittokokouksessa tuloksia ei esitelty koko jäsenistölle.

– Miksi SKAL ei aio julkistaa ja käyttää tutkimuksen tuloksia, ihmettelee puheenjohtaja Janne Salomaa.
– Senkö takia, että SKAL ajaa mieluummin isojen toimijoiden etua eikä halua puuttua huonossa asemassa olevien yrittäjien tilanteeseen, koska pienet ovat monesti isompien alihankkijoita?
Salomaan mielestä metsäpuolella SKAL:iin kuuluva Metsäalan Kuljetusyrittäjät on yhdessä Koneyrittäjien Liiton kanssa ponnekkaasti tuonut esille metsäkone- ja puunkuljetusyrittäjien kannattavuusongelmia.
– Miksi koko kattojärjestömme ei voi yhtä esimerkillisesti ajaa meidän etujamme, kysyy Salomaa.
– Tilanne on pienten kuljetusyrittäjien kohdalla valtakunnallinen, muistuttaa Salomaa.
Yksissä tuumin Lammin Seudun Kuorma-autoilijoiden puheenjohtaja Janne Salomaa ja yli 70-vuotiasta kuljetusliikettä luotsaava Matti Salo toteavat, että teollisuuden ja isojen logistiikkayritysten on viimeistään nyt herättävä tajuamaan tilanne.
– Tähänastiset hintojen korjausliikkeet ovat olleet olemattoman pieniä ja merkityksettömiä. Jos tilannetta ei saada nopeasti muutettua, ei yrittäjilläkään ole enää halua eikä kykyä jatkaa liiketoimintaa, toteavat nämä yrittäjät yhdessä tuumin.

Fakta

• Kuorma-autoliikenteen kustannukset ovat koko 2000-luvun ajan kohonneet lähes kaksi kertaa nopeammin kuin elinkustannusindeksi
• Alan kannattavuus on ollut vuosina 2011-2016 ylipäätään heikko lähes puolella alan yrityksistä ja peräti neljänneksellä alan yrityksistä pääoman tuotto on ollut negatiivinen
• Yli 40 %:lla alan yrityksistä maksuvalmius on heikko
n Paras kymmenys yrityksistä on kuitenkin yltänyt jopa 25 %:n pääomatuottoon
• Liikevoitto on paras yrityksillä, joilla on yksi suuri asiakas. Nämä ovat tutkimuksen mukaan yleensä myös isohkoja yrityksiä, joilla on asiakkaalle merkittävää lisäarvoa tuottavaa varastointi- tms. toimintaa.

Lähde: Maantiekuljetusalan kannattavuus, Turun yliopiston kauppakorkeakoulu 2017

.

Kommentoi

Jätä kommentti

Mainoksia

Mainossisältö

Sosiaalisessa mediassa

TV-ohjelmat