Ajankohtaista

Lammin taajamakuvaa siistittiin taas talkoilla

Päivi Kankaanmäki on lammilainen terveysalan yrittäjä ja kaupunginvaltuutettu. Kuva: Jussi Karvonen

Lammin keskustan taajamakuva parani kertaheitolla, kun vajaat 20 talkoolaista siivosi asema-aukiolla olevan istutuspenkin. Viimeksi operaatio on tehty pari vuotta sitten, mutta viime kesän hoitamattomuuden jäljiltä istutusallas oli kasvanut pahasti umpeen.

Istutuspenkistä paljastui yllättävän monta lajia

– Laitoin Facebookiin viestin ja 16 ihmistä saapui paikalle. Tätä voisi kaiketi sanoa sellaiseksi neljännen sektorin toiminnaksi. Asemanseutu osuu ensimmäisenä jokaisen vierailijan silmiin, eivätkä hoitamattomat istutukset ole hyvää mainosta koko Lammille, sanoo tapahtuman organisoinut Päivi Kankaanmäki.
Kankaamäen mukaan istutusaltaan omistaa ilmeisesti Osuuskauppa Hämeenmaa.
– Heillä ei ole mahdollisuuksia tätä hoitaa, joten päätimme tehdä hieman talkoita. Pari vuotta sitten penkkiä siivottiin, mutta tuolloin Osuuskauppa järjesti paikalle työvoimaa.
Suoranaista roskaa kertyi jätepusseihin suhteellisen vähän, mutta rikkaruohoa sitäkin enemmän.
Luultavasti roskia oli kerätty pari viikkoa sitten ympäristöpäivän yhtydessä.

Hoidon pitäisi
olla säännöllistä

Puutarhuri Leena Veikkola oli yhtenä talkoolaisena mukana kitkemässä

– Istutuksia pitäisi hoitaa vuosittain. Kun hoito jää yhtenäkin vuonna väliin, on urakka aloitettava uudestaan alusta, sanoo Veikkola.
Veikkolan mukaan penkistä paljastui yllättävänkin runsas lajisto.
– Koristeomanapuu, pesäkuusi, kartiovalkokuusi, vuorenkilpi, päivänlilja, kurjenpolvi, kurjenmiekka, tähtiputki ja lehtipensaista keijuangervo ja seppelvarpu.
– Toissa vuonna siistimme istutukset Säästöpankin Sydänlammin kyläyhdistykselle myöntämällä avustuksella. Istutukset vaatisivat kuitenkin jatkuvaa ylläpitoa ja säännöllistä kitkemistä muutaman vuoden ajan, jotta rikkaruohojen juuristot vähitellen heikkenisivät. Juolavehnä, vuohenputki ja muut rikkaruohot ovat kasvattaneet niin vahvat juuristot, että ne tunkevat kuorikatteen läpi. Kymmenisen vuotta sitten penkkiin muistaakseni laitettiin kangas ja vaihdettiin multa, mutta rikkaruohot tietysti siementävät ilmaan ja leviävät maanvaihdosta huolimatta. Ainoa keino olisi vaihtaa koko maa, nostaa kasvit pois ja istuttaa ne uudelle kasvualustalle
Nyt penkki on edustava, mutta penkki pitäisi käydä läpi vielä 1–2 kertaa tämän vuoden aikana.
Talkoolaisilla oli hyvä yhteishenki, ja moni sanoi tulevansa uudestaan talkoisiin tarpeen vaatiessa. Jotakin vastinetta pitäisi ihmisille kuitenkin joltakin taholta saada, jotta into säilyisi.

Liikenneympyrän kunnosta
väännetään edelleen

Alkukeväästä Lammin Yrittäjät kunnostivat talkoilla liikenneympyrän, jolloin ympyrästä poistettiin siinä rehottaneet vuorimännyt. Yrittäjien ajatuksena oli, että liikenneympyrästä voitaisiin kehitellä Lammille maamerkki.

Routaa oli tuolloin sen verran, etteivät männyt aivan juurineen lähteneet. Ympyrä on mitä ilmeisimmin alkujaan kivetetty, mutta vuorimännyille oli kaivettu multakuopat.
Ajatuksena oli, että kaupunki tulisi siistimään ympyrän, jotta alkuperäinen kivetys tulisi näkyviin.
– Pari päivää sitten sain tiedon, ettei kaupungilla olisi henkilökuntaresursseja siistimiseen, mikä hieman ihmetytti. Kyseessä ei olisi kuin 2–3 tunnin työ, jonka voisivat tehdä osin vaikka kesätyöläiset, Kankaanmäki päivittelee.
– Mistään rakettitieteestä ei ole kyse.
Muutama henkilö on Kankaanmäen mukaan jo ilmoittanut olevansa valmis uuteen siistimisoperaatioon.
– Yritän kuitenkin vielä neuvotella kaupungin kassa, jos sen verran resursseja löytyisi, että tuo homma tulisi hoidetuksi. Tuntuu vähän hullulta, että meidän pitäisi talkoilla pitää tästäkin huolta.
Toinen murheenkryyni on ympyrän ajoradan asfalttipinta, joka on puolestaan Ely-keskuksen vastuulla.
– Olen laittanut Ely-keskukseen parillekin henkilölle viestiä asiasta, mutta vastauksia ei oikein ole tullut. Kuopat ovat jo sitä luokkaa, että ihmset ovat rikkoneet niissä autojaan. Valituksia voi tehdä Ely-keskukselle jos jotakin tapahtuu, Kankaanmäki opastaa. – Pellavamerkkinoille odotetaan 10 000 henkilöä, joten täytyy vain toivoa ettei haavereita satu.
Kankaanmäki näkee talkoissa monta hyvääkin puolta, mutta Lammia ei voida pitää kunnossa pelkillä talkoilla.
– Talkoissa tutustuu uusiin ihmisiin ja se luo yhteisöllisyyttä ja merkitsee ylipäätään hauskaa ja hyödyllistä yhdessäoloa. Toisaalta pitemmän päälle ei ole kovin tarkoituksenmukaista, että vapaaehtoiset talkoolaiset joutuvat hoitamaan hommia, jotka eivät heille varsinaisesti kuulu.

.

Kommentoi

Jätä kommentti

Mainoksia

Mainossisältö

Sosiaalisessa mediassa

TV-ohjelmat