Ajankohtaista

Maanviljelijät kokivat kaksi ääripäätä kahdessa satokaudessa

Maanviljelijät ovat kokeneet kahtena peräkkäisenä satokautena kaksi ääripäätä. Kun viime vuotta leimasi märkyys, tämän satokauden ydinsana oli kuivuus.– Säilörehussa kolmas sato jäi nihkeäksi, kaksi satoa oli aika kohtuulliset. Elokuun sateettomuus vaikutti kolmannen sadon onnistumiseen, sanoo tuuloslainen Janne Näsi.

Kuivuus vei satoja, mutta menestyjiäkin viljelykasveista löytyy

Sen sijaan maissista Näsi sai jopa huippusadon.
– Maissisato kompensoi säilörehua. Olen viljellyt maissia viidettä vuotta ja sadot ovat olleet aika hyvät. Sateisuudestaan huolimatta viime satokausikaan ei mennyt aivan penkin alle. Maissi on arka hallalle, mutta hyödyntää esimerkiksi karjan lantaa hyvin. Rehumaissi on myös eduksi lehmän ruuansulatukselle, koska siinä on hitaasti hajoavaa tärkkelystä
Näsi toivoo maidon tuottajahintojen hieman jopa nousevan.
– Keski-Euroopassa oli kuivuus jopa pahempaa kuin meillä. Jos tuottajahinnat alkavat Keski-Euroopassa kohota, saattaa nousu heijastua Suomenkin hintoihin. Tätä ainakin maidontuottajana toivon.
– Syystyöt ovat nyt hyvässä vauhdissa.
Näsi on ajanut pelloilleen muun muassa kasvinsuojeluaineita.
– Juolavehnän kasvua on alettava torjua jo tässä vaiheessa. Viime vuonna torjunta ei oikein onnistunu sateisuuden ja kylmyyden takia.

Kumina ja peruna menestyivät kohtuullisesti

Hauholainen Janne Kleemola viljelee pääosin perunaa, hieman vehnää ja jonkin verran kuminaa.

– Vehnän osalta sato oli heikko mutta kuminan osalta kohtuullinen. Kumina on kaksivuotinen kasvi, joka kasvattaa ensimmäisenä vuonna syvän juuriston ja vasta toisena vuotena tuottaa sadon, mistä oli etua näin kuivana kesänä, Kleemola kertoo.
Suomi on maailman johtava kuminantuottaja.
– Suomen valoisat yöt saavat aikaan sen, että maustekasvin aromit ovat voimakkaat. Rikkaruohojen torjunta työlästä ja pölytys riippuu hyönteisistä. Tänä kesänä pölytys onnistui hyvin.
Perunalle sopii viileys ja sadetuksen ansiosta kuivuus ei Kleemolan mukaan haitannut perunankasvua samassa mitassa kuin vaikkapa viljojen kasvua.
– Itse sadetin perunaa, mikä on toisaalta jokavuotinen homma. Sadetus tietysti lisää sähkö-, polttoaine ja työvoimakustannuksia, mutta sato oli hyvä sadetetuilla lohkoilla. Niillä lohkoilla, joille sadetusta ei voitu järjestää, oli satokin huonompi. Perunan nosto jatkuu vielä pari viikkoa.

Kaura kärsi viljoista eniten

Lammilainen Aki Kaivola tuli tälle satokaudelle valinneeksi kauran, joka kärsi viljoista pahiten kuivuudesta

– Esimerkiksi jyväluku jäi pieneksi. Yleisesti ottaen maalajeilla oli aika iso merkitys. Savipohjaisilla mailla kuivuus oli pahinta, hikevillä mailla kasvit selvisivät hieman paremmin, Kaivola kertoo.
– Kaura menee rehuksi, joten siinä mielessä sadon ei aivan ykköslaatua välttämättä tarvitse ollakaan. Suomesta on kauraa viety ulos, mutta nyt tuskin niin käy.
Kaivolan mukaan öjykasvit menestyivät parhaiten.
– Ne pitävät lämmöstä. Sato on varmaan saatua puitua kokonaisuudessaan.
Viime syksynä jäivät syysviljat miltei kokonaan kylvämättä. Tänä syksynä olosuhteet syysviljojen kylvöolle ovat olleet otolliset.
– Viime syksynä esimerkiksi ruista ei kylvetty syksyllä nimeksikään ja siitä vähäisestäkin kylvetystä määrästä keväällä kuiva tuuli tuhosi osan. Ruista jouduttaneen tuomaan Euroopasta, jossa se on paljolti rehuviljana käytetty.
Sokerijuurikkaan viljely on Hämeessä tällä hetkellä vähäistä.
– Kuljetusmatkat ovat niin pitkät, ettei esimerkiksi Lammilla oikein kannata juurikasta viljellä.

Sade oli sattumaa

Hämeenkoskelainen Laura Hämäläinen viljeli tattaria ja härkäpapua

– Härkäpapu ehti ottaa kosteutta maasta keväällä kasvun alkaessa, mutta maaperällä oli tänä vuonna aika iso vaikutus kaiken kasvun onnistumiselle. Sateet olivat paikoittaisia, esimerkiksi 5–6 kilometrin päässä satoi yhdessä vaiheessa 20 milliä, mutta meillä ei mitään, Hämäläinen kertoo.
Viljojen osalta kuivuus verotti Hämäläisen mukaan sadon laatua. Jyväkoko jäi pieneksi ja jyvät kevyiksi. Nurmisato oli vain puolet normaalista.
– Meidän ei onneksi tarvinnut alkaa syöttää lehmille säilörehua kesän aikana, laitumetkin olivat sen verran hyvät. Paikoin säilörehuun on pitänyt turvautua jo kesän aikana mikä on tietysti aika hankala tilanne, sanoo Hämäläinen.

Tänä syksynä puimurit pääsivät pelloille hyvissä ajoin.

Kuva: Jussi Karvonen

Pahimmillaan kuivuudesta ei noussut juuri mitään.

Kuva: Jussi Karvonen

.

Kommentoi

Jätä kommentti

Mainoksia

Mainossisältö

Sosiaalisessa mediassa

TV-ohjelmat