Ajankohtaista

Maaseudun kehittäminen vaatii yhteistyötä

Hämeenlinnan Raatihuoneella järjestettiin viime keskiviikkona maaseutuohjelman valmisteluseminaari, joka kokosi yhteen noin neljäkymmentä pitäjien kehittämisestä kiinnostunutta. Seminaarin tavoitteena oli pohtia maaseutuohjelman tavoitteita, kirkastaa yhteistä näkemystä sekä löytää yhteisiä toimintatapoja. Kaikille avoimeen seminaariin toivottiin etukäteen pitäjien ja maaseudun kehittämisestä kiinnostuneita päättäjiä, asukkaita, yrittäjiä, yhdistysihmisiä sekä muita sidosryhmäläisiä.

Osallistujat toivotti tervetulleeksi kaupunginhallituksen puheenjohtaja Sari Rautio, joka näkee pitäjien tulevaisuuden valoisana.
– Uskon että alueet, joihin ihmiset ovat sitoutuneita ja joista löytyy halua viedä asioita yhdessä eteenpäin, tulevat menestymään jatkossakin.
Hämeenlinnan kaupungin strategiajohtaja Markku Rimpelä muistutti maaseutuelinkeinojen tulleen merkittäväksi osaksi kaupungin elinkeinorakennetta juuri pitäjien myötä.
– Onko pitäjällä enemmän voimaa nostaa maaseutua esiin vai maaseudulla pitäjää? Rimpelä pohti.
Linnan Kehityksen Piia Niemikotka innosti yleisöä esittelemällä i-laakso 2030 -kasvuohjelman, jossa asukkaat, yritykset ja kaupunki yhteistyössä ovat käynnistäneet monia Iittalan kasvua tukevia konkreettisia toimenpiteitä, näkyvimpänä Iittalan uusi taideasema.
– Hanke ei ole vain maaseudun, vaan enemmänkin aluetalouden kehityshanke, joka on tuonut lyhyessä ajassa Iittalaan sekä kassavirtaa että arvonnousua. Näkisin, että i-laakson toimintamalli olisi sovellettavissa myös muihin pitäjiin, mikäli niistä nousee tarpeeksi vahva ja aito halu sitoutua ja viedä asioita yhdessä eteenpäin.

Kehitys ei ole kiinni pelkästään rahasta, vaan myös tahdosta

Linnaseutu ry:n toiminnanjohtaja Jussi Pakari esitteli yleisölle leader-toiminnan mahdollisuuksia. Seuraavaksi osallistujat jaettiin työryhmiin, joissa viriteltiin keskustelua eri teemojen pohjalta. Mikä on yhteinen tilannekuva tällä hetkellä pitäjien – tai maaseudun – kehittämisessä? Mitkä ovat maaseutuohjelman keskeiset tavoitteet? Miten maaseutua kehitetään yhdessä, missä asioissa yhteistyötä kaivataan ja miten eri toimijat saadaan motivoitua siihen mukaan?

Fläppitauluille ilmestyi tuota pikaa pitkä lista kehitysehdotuksia alkaen perusinfran ja vesistöjen kunnossapidosta vapaa-ajan reittien kehittämiseen ja perinnemaisemien esille tuomiseen esimerkiksi teiden varsia ja rantoja raivaamalla.
Pitäjille toivottiin omia nettisivuja esimerkiksi www.hameenlinna.fi -sivuston alle, pitäjäkohtaista sähköpostijakelulistaa, joka tavoittaa ihmiset myös facebookin ulkopuolella sekä yhteisiä tapaamisia niin pitäjän oman väen kesken kuin muidenkin pitäjien edustajien kanssa. Myös yhteisiä kylätaloja kaivattiin.
– Osa ehdotuksista on konkreettisia asioita, jotka olisi mahdollista saada eteenpäin nopeallakin aikataululla, pohtii työryhmänsä ajatuksia purkanut Lammin Yrittäjien puheenjohtaja Päivi Kankaanmäki.
– Keskusteluissa todettiin myös, että pitäjien kehittämiseen tähtäävät toimenpiteet eivät ole aina ensisijaisesti rahasta kiinni, vaan siitä, löytyykö tarpeeksi palavaa halua tehdä asioille jotain ja veturihenkilöitä viemään niitä eteenpäin.
Työryhmissä korostettiin sitä, että nuoret viihtyvät, kokevat olevansa tärkeitä ja heille on riittävästi tekemistä sekä harrastuksia. Nuorisovaltuuston edustajia kaivattiinkin mukaan seuraaviin suunnittelupalavereihin ja pitäjien yhteisiin tapaamisiin.
Ehdotuksissa huomioitiin myös sidosryhmät, kuten vierailijat ja vapaa-ajan asukkaat. Myös pitäjien uudet asukkaat haluttaisiin ottaa nopeammin osaksi yhteisöä.
Suurin kysymys lienee se, miten nämä ehdotukset saadaan toteutettua ja kuka nousee oman pitäjänsä ”kasvoiksi” niitä koordinoimaan?

Maaseutuohjelma tarkentuu syksyllä

Seminaarin antia kehuttiin mielenkiintoiseksi, mutta muutamalle osallistujalle jäi epäselvyyttä siitä, mitä seuraavaksi tapahtuu.

– Illan aikana saatiin paljon hyviä ideoita ja keskustelu vahvisti myös aiempia ajatuksia maaseudun kehittämistarpeista. Kertynyttä aineistoa tullaan hyödyntämään maaseutuohjelman suunnittelussa, kertoo Hämeenlinnan kaupungin strategiapäällikkö Ismo Hannula.
– Sisällöt pysyvät keskeisiltä osiltaan samanlaisina kuin aiemmin, mutta nyt vähän priorisoidaan ja haetaan määrällisesti aiempaa vähemmän tavoitteita, joiden toteuttamiseen voidaan sitten keskittyä paremmin. Tavoitteena on myös tehdä työskentelystä pitkäjänteisempää pitäjien kehittämistä yhdessä eri toimijoiden kanssa sen sijaan, että ohjelma koostuisi vain kaupunkia koskevista toimenpiteistä. Kaupunki ei pysty yksin ratkaisemaan kaikkia haasteita vaan tarvitaan myös alueiden toimijoita.
Maaseutuohjelman valmistelun on Hannulan mukaan tarkoitus edetä niin, että se voitaisiin huomioida jo lautakuntien ensi vuoden tavoitteissa. Ohjelma itsessään päätetään lokakuun valtuustokokouksessa.
– Tärkeä osa on juurikin yhteistyön kehittäminen. Aihe on haastava, koska asukkaiden ja yrittäjien aikaa on vaikea saada, sillä moni on jo monessa mukana, Hannula pohtii.
Samaa toteaa myös hauholainen kaupunginvaltuutettu ja sairaanhoitaja Tiia Nurminen.
– Yhteen hiileen puhaltamista tarvitaan. Sitoutuminen on tärkeää, mutta toiminnasta ei saisi tulla yhden ihmisen taakka vaan vastuita tulisi jakaa useamman tahon kesken.
– On hienoa, että meillä on maaseutuohjelma, joka pyrkii säilyttämään tasapuolisuuden päätöksenteossa, huomioi koko Hämeenlinnan asukkaat ja toisaalta myös nostaa esiin eri pitäjien yksilöllisiä vahvuuksia. Ihmisiä on kuultu, toivottavasti asiat siirtyvät vielä sanoista konkretiaan.

.

Kommentoi

Jätä kommentti

Mainoksia

Mainossisältö

Sosiaalisessa mediassa

TV-ohjelmat