Ajankohtaista Tuulos

Paadenkolu kokosi tuvan täyteen Tuuloksessa

Tuuloseen kokoontui Paadenkolun YVA-ohjelman esittely- ja keskustelutilaisuuteen lähes sata ihmistä. Kuva: Jussi Karvonen

Paadenkolu Oy:n kiertotalouspuiston perustamishanke sai kansan liikkeelle Tuuloksessa. Tuulosen yläkerran kokoustila oli täynnä ja viimeisille tulijoille oli enää seisomapaikkoja tarjolla.

– Hanke on täysin alkumetreillä ja YVA-menettelyllä keräämme paikallista tietoa siitä, millaisia edellytyksiä ja vaikutuksia hankkeella voisi olla, joten siinä mielessä paikallinen palaute, niin positiivinen kuin negatiivinenkin, on kovasti tervetullutta, kertoi Kirsi Lehtinen Hämeen Ely-keskuksesta.

– Haluamme menettelyn myötä laatia hyödyistä ja haitoista mahdollisimman kattavan selvityksen. Tavoitteena on ympäristövaikutusten selvittäminen jo hankkeen suunitteluvaiheessa, mihin kuuluu muun muassa haitallisten vaikutusten tunnistaminen. YVA-menettelyssä ei tehdä päätöksiä hankkeen toteutuksesta eikä menettelystä voi valittaa. Kyse on siis tiedonkeruusta, Lehtinen kertoi.

– YVA-menettelystä laaditaan lausunto ja arviontiselostus ja niitä seuraa uusi kuuleminen. Luvat -ja päätökset ovat omia prosessejaan. Tästä ensivaiheen kuulemisesta toivomme palautetta kirjallisena 27.2. mennessä, kertoi Kirsi Lehtinen.

– Alamme tehdä tutkimuksia ja selvityksiä, joiden perusteella valmistuu ympäristövaikutusarvio, jonka avulla pyrimme saamaan lupamenettelyyn tarkkaa tietoa siitä, millainen lupa on mahdollista kenties myöntää, sanoo Janne Huttunen Paadenkolun YVA-ohjelman laatineesta Envineer Oy:stä.

Huttunen oli tyytyväinen osallistujien suureen määrään.

– On hienoa, että tuulolaiset ovat näin kiinnostuneita asiasta. Kierrän tämänkaltaisia kuulemistilaisuuksia työkseni, ja joskus paikalla saattaa olla viisi ihmistä joskus jopa vain yksi. Sellaiselle joukolle on vähän turhauttavaa kertoa asioita, jos yleistä kiinnostusta ei tunnu olevan.

Kolme vaihtoehtoa olemassa

Paadenkolu Oy suunnittelee, että kiertotalouspuistoksi nimetyn kierrätys- ja kaatopaikan toimintoihin kuuluisi erilaisten jätteiden vastaanotto, käsittely ja loppusijoitus sekä turpeen ja maa-ainesten otto sekä käsittely. Vastaanotettavia materiaaleja hyödynnetään mahdollisuuksien mukaan myös alueen omissa rakenteissa. Hankealueelle suunnitellaan myös lumen- ja maankaatopaikkaa sekä puuterminaalitoimintaa. Alueelle rakennetaan jätteiden käsittelytoimintojen ja -alueiden lisäksi myös tarvittavat vesienkäsittelyyn liittyvät rakenteet ja muu infra, kuten tiet.

Huttunen muistutti, että hankkeella on kolme vaihtoehtoa, joista niin sanottu nollavaihtoehto tarkoittaa, ettei mikään muutu.

– Ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä tarkastelemme myös vaihtoehtoa, jossa hankealueelle ei sijoiteta kiertotalouspuistoa tai muita toimintoja ja hankealue säilyy nykyisellään metsätalouden käytössä.

– Vaihtoehdossa yksi hankealueelle sijoitetaan kalliokiviainesten ottoa ja jalostamista enimmillään 100 000 kututiota vuodessa sekä pilaantumattomien ylijäämämaiden käsittelyä ja loppusijoitusta. Loppusijoitettavan maa-aineksen määrä on tässä vaihtoehdossa alle 50 000 tonnia vuodessa. Tämä on myös nykyisen maakuntakaavan linjaus. Vaihtoehdossa kaksi kiertotalouspuiston toimintoihin kuuluvat jätteiden ja muiden materiaalien käsittely, hyötykäyttö ja loppusijoitus. Vastaanotettavien jätteiden ja muiden kiertotalousmateriaalien määrä olisi tässä vaihtoehdossa vuosittain enimmillään 250 000 tonnia. Lisäksi alueelle sijoittuisi maa- ja kiviainesten ottoa enimmillään 150 000 kuutiota vuodessa, maa- ja kiviainesten murskausta ja varastointitoimintaa, pilaantumattomien maa-ainesten läjitysalue, lumenkaatopaikka sekä puuterminaali. Loppusijoitettavan pilaantumattoman maa-aineksen määrä on enimmillään 100 000 tonnia vuodessa, sanoi Huttunen.

Vaihtoehdossa kaksi alueelle haetaan myös vaarallisten jätteiden säilytyslupaa.

Hulevesien kanssa oltava tarkkana

Kirsti Häppölä oli huolissaan mahdollisista ympäristövaikutuksista erityisesti Suolijärveen ja Ormijokeen.

– Ne ovat meille tuuloslasille tärkeitä virkitsyskohteita. Jos veden laatu kärsii, on se valtava menetys. Lisäksi menetämme 35 hehtaaria metsää ja sen tilalle tulisi jättimäinen kaatopaikka ja raskaan liilenteen osuuskin kasvaisi. En voi tätä hanketta puolustaa ja ihmettelen, miksi kohteena on juuuri Tuulos.

Hauholainen Karri Jutila kritisoi usean muun tavoin nimitystä kiertotalouspuisto.

– Kysessä on rehellisesti sanottuna kaaatopaikka. Maakunta-kaavassa alueelle on merkitty maa-ainesten ottolupa. Maakuntakavaluonnos on nyt nähtävillä, joten siihen voi ottaa tässä vaiheessa vielä kantaa, sanoi Jutila.

Hauholainen Markku Tapola piti puolestaan hanketta tervetulleena tietyin varauksin. Työelämässä Tapola on joutunut tekemisiin ympäristöselvitysten ja – lupien kanssa

– Teollisuus tarvitsee erikoiskaatopaikkoja, koska kunnalliset kaatopaikat on paljolti suljettu. Laki sanoo, etteivät kaatopaikat voi vastaanottaa kuin analysoituja jäte-eriä, ja lupa määrittää sen, mitä kaatopaikka voi ottaa vastaan. En usko että Paadenkolu saisi edes lupaa asbestin varastoinnille.

Suurimpana riskinä Tapola pitää sadevesiä, joita 35 hehtaarin alueelle kertyy kymmeniä tuhansia kuutioita vuodessa.

– Hulevesien puhdistaminen ja johtaminen on ratkaistava hyvin. Arvot on määritettävä alunperin niin kireiksi, että ne varmasti riittävät. Talvivaarassa viranomaiset sallivat aluksi liian löysät arvot, ja suodatinlaitteistot hankittiin sen mukaan. Kun tilane riistäytyi käsistä, arvoja kiristettiin, mikä oli kuitenkin myöhäistä Nämä kysymykset voidaan kuitenkin ratkaista ja YVA-menettelyssä nämä on pohdittava valmiiksi.

Tapola pitiää hankkeen hyvänä puolena mahdollisia työpaikkoja joita hiljaisessa Tuuloksessa tarvitaan.

Lue lisää aiheesta viime viikon uutisestamme: Tuulokseen on tulossa rakennus- ja teollisuusjätteen kierrätys- ja kaatopaikka.

 

Kommentoi

Jätä kommentti

Mainoksia

Sosiaalisessa mediassa

TV-ohjelmat