Ajankohtaista

Sari Rautio ammentaa ihmisistä ja yhdessä tekemisestä

Sari Rautio on polkupyörineen tuttu näky Hämeenlinnan keskustassa. Kuva: Tanja Lupari

Omaleimaisuus, hämäläinen periksiantamattomuus, vuosisataiset perinteet ja ylpeys omista juurista.

Näillä sanoilla Hämeenlinnan kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Sari Rautio määrittelee vahvuuksia, joiden avulla pitäjät ovat selvinneet monista myllerryksistä ja rakenteellisista muutoksista. Rautio näkee pitäjien roolin valoisana myös tulevaisuudessa.
– Uskon että Lammin, Hauhon ja Tuuloksen kaltaiset alueet, joihin ihmiset ovat sitoutuneita ja joista löytyy halua viedä asioita yhdessä eteenpäin, tulevat menestymään jatkossakin.
Raution mukaan yhteinen huoli Hämeessä on se, miten alueelle saataisiin houkuteltua lisää nuoria. Se on elintärkeä kysymys myös pitäjissä.
– Pitäjien koulut, esimerkiksi Lammin lukio, ovat keskeisessä roolissa. Palveluiden säilyminen on kuitenkin muna–kana-ilmiö. Kasvua tarvitaan lisää, koska se on ainoa keino varmistaa palveluiden saatavuus jatkossakin.
Rautio peräänkuuluttaa asukkaiden omaa aktiivisuutta poliittisen päätöksenteon tueksi.
– Alvettulan koulu on tästä erinomainen esimerkki, asukkaat osallistuivat aktiivisesti palveluverkkokeskusteluun ja toiminta saatiin jatkumaan.

Hämeenlinnalaistunut oululainen

– Perhe ja ystävät ovat minulle suurin voimavara, olen kiintynyt enemmän ihmisiin kuin paikkoihin. Olen joutunut rakentamaan oman kotini uudestaan niin monta kertaa, että perusturva tulee muualta kuin ympäröivistä seinistä, Rautio toteaa.

Kemissä syntynyt ja Oulusta kotoisin oleva Rautio on muuttanut lukuisia kertoja aviomiehensä, jääkiekkovalmentaja Kai Raution työn perässä. Hämeenlinnaan perhe muutti vuonna 1995.
– Kaupungin piti olla vain parin vuoden välietappi. Siitä hetkestä on kulunut nyt 23 vuotta, Rautio naurahtaa.
– Hämeenlinna on ollut sijainniltaan meille paras mahdollinen kotipaikka, vaikka työt ja opiskelut ovatkin vieneet Helsinkiin. Lapsillemme Hämeenlinna on aina ollut turvallinen kotikaupunki.
Rautio kokee olevansa identiteetiltään hämeenlinnalainen, pienellä häivähdyksellä oululaisuutta.
– Oululaisuudesta ammentaa minussa vahvana oleva yhdessä tekemisen meininki. Ja pyöräily!

Näköalapaikalla kuntien tulevaisuuteen

Omat lapset olivat sysäys sille, että Rautio lähti mukaan politiikkaan.

– Kaipasin tukea autistisen poikamme vanhemmuuteen ja olin mukana perustamassa Hymyä (Kanta-Hämeen Autismi-, Asperger, Dysfasia- ja ADHD-yhdistys).
– Pian hoksasin, että yhdistyksiä tarvitaan, mutta päätökset tehdään muissa pöydissä. En ollut aiemmin toiminut politiikassa, mutta olen aina ollut kiinnostunut vaikuttamisesta.
Rautio asettui ehdokkaaksi kuntavaaleihin vuonna 2000. Saman viikon aikana häntä kysyttiin kahteen eri puolueeseen.
– Kokoomus on lähimpänä omaa arvomaailmaani. En tullut vielä silloin valituksi kaupunginvaltuustoon, mutta minut valittiin perusturvalautakuntaan, mikä oli tosi tärkeä oppikoulu politiikan maailmaan, Rautio muistelee.
Poliittinen ura on vienyt Raution sittemmin myös kuntaliiton hallituksen ja Hämeen maakuntahallituksen varapuheenjohtajaksi sekä moniin muihin luottamustoimiin.
– Kaupunginvaltuutetun rooli on ollut minulle kuitenkin aina etusijalla, koska se on kuntalaisilta saatu luottamuksen osoitus, josta olen nöyrän kiitollinen.
Politiikan lisäksi Rautio työskentelee vanhempana neuvonantajana Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitrassa.
– Vastaan kuntien kanssa tehtävästä yhteistyöstä vaikuttavuusinvestoimisen alueella. Työni on näköalapaikka kuntien tulevaisuuteen. Olen onnekas, että voin yhdistää ja hyödyntää osaamistani sekä politiikassa että työelämässä.
Rautio on ollut Hämeessä kolmesti ehdolla eduskuntaan. Seuraavissa eduskuntavaaleissa häntä ei enää nähdä.
– Ihmisten kanssa toimiminen on suurin motivaation lähteeni. Keskityn mieluusti paikallispolitiikkaan, koska siinä ollaan niin lähellä ihmisiä ja heidän arkeaan. Haluan olla viemässä Hämeenlinnaa, hämeenlinnalaisia ja koko Hämettä eteenpäin.

Politiikkaa ristiaallokossa

Kuntapäättäjän uraan on mahtunut sekä ylä- että alamäkiä.

– Olen tyytyväinen siihen, miten rakenneuudistus saatiin toteutettua kuntaliitosten jälkeen. Saimme aikaiseksi hallintomallin, joka antaa tilaa kaupungin erilaisille alueille ja mahdollisuuksille. Kantakaupunki ja pitäjät ovat hitsautuneet lähemmäksi toisiaan ja toisaalta alueelliset identiteetit sekä yhteisöllisyys ovat selvästi vahvistuneet pitäjissä.
Rautio harmittelee sitä, että seutukunnan (Hämeenlinna, Janakkala ja Hattula) yhteistyö on käynnistynyt kunnolla vasta viime aikoina.
– Paljon energiaa on mennyt hukkaan siinä, että jokainen taho on tehnyt erikseen samoja asioita. Poliittisesti asiassa ei oikein päästy eteenpäin enkä itsekään osannut tuoda siihen tarvittavia keinoja. Nyt onneksi tilanne on jo lähtenyt hyvään suuntaan.
Kivisimmäksi karikoksi nousee projekti, jonka nimen Rautio toivoisi jäävän jo menneisyyteen.
– Sunny Car Centeriä on käyty läpi niin paljon, ja se on ollut monelle, myös minulle, raskas peiliin katsomisen paikka. Olen pahoillani erityisesti siitä, että ystäväni Iisakki (Kiemunki) joutuu kärsimään epäreilut seuraukset. Olen miettinyt tosi paljon, mitä oltaisiin voitu tehdä toisin. Toisaalta SCC näyttäytyi siinä ajassa mahdollisuuksia tarjoavana projektina, onnistuessaan se olisi ollut hieno juttu koko kaupungille.

Työn alla gradu ja lastenkirja

– En ole itse asiassa tarkemmin ajatellut! Rautio vastaa kysymykseen missä hän näkee itsensä viiden vuoden päästä.

– Uskon olevani edelleen mukana kuntapolitiikassa ja kenties mukaan on tullut jotain uutta vaikka yritysmaailman puolelta, Rautio pohtii.
– Olen aina elänyt enemmän tässä hetkessä ja työurallankin asiat ovat aina johtaneet seuraavaan. Mottoni on, että asioilla on tapana järjestyä – jos ei muuten niin pienellä avittamisella, Rautio hymyilee.
Viisivuotissuunnitelmaan kuuluu ainakin yksi loppuun saatettava asia. Akateeminen loppututkinto.
– Kadun sitä, etten saanut aikoinaan tehtyä graduani valmiiksi, se on jäänyt vaivaamaan ihan älyttömästi, kasvatustieteitä opiskellut Rautio harmittelee.
Rautio paljastaa haaveilevansa myös kirjan kirjoittamisesta.
– Minulla on lastenkirja jo ajatustasolla. Olen aina tykännyt kertoa tarinoita lapsille, omille ja muiden. Tulevaisuudessa toivottavasti myös omille lastenlapsille.

Vähemmän valitusta, enemmän osallistumista

Jos Rautio saisi toteuttaa kolme toivettaan Hämeenlinnan suhteen, mitkä ne olisivat?

– Ykköstoiveeni on, että haasteet junaliikenteen suhteen saadaan ratkaistua Hämeenlinnan eduksi. Nykyistä toimivampi junaliikenne avaa mahdollisuuksia radan molempiin suuntiin ja heijastuu myös pitäjien elinvoimaan.
– Toivon, että Hämeen ammattikorkeakoulun arvo kaupungille ymmärrettäisiin entistä paremmin niin yhteistyötahojen, yritysten, asukkaiden kuin poliittisten päättäjienkin keskuudessa. Hamkin rooli nuorten houkuttelemiseksi on ensisijaisen tärkeä.
Kolmannen toiveensa Rautio esittää kaikille kaupunkilaisille niin kantakaupungissa kuin pitäjissäkin.
– Toivon, että kaupunkilaiset tunnistaisivat ja keskittyisivät enemmän hyviin asioihin kotikaupungissaan ja olisivat niistä ylpeitä. On erittäin tärkeää, miten me itse puhumme kotiseudustamme ulospäin.
– Totta kai on paljon kehittämistarpeita ja asioita, jotka pitäisi tehdä paremmin, mutta niin se on joka paikassa. Jos jokin asia ärsyttää, niin pyrin itse miettimään sitä, mihin voin ja en voi vaikuttaa. Sitten keskityn niihin ensimmäisiin.
– Uskon siihen, että pienillä asioilla ja teoilla on kokoaan suurempi merkitys. Rakennetaan sitten Hämeenlinnaa tai Hämeen linnaa, niin se tapahtuu pala kerrallaan.

Sari Rautio 50 vuotta

• Syntymäaika: Kemissä 16.8.1968
• Koulutus: Markkinointimerkonomi. Kasvatustieteen opintoja.
• Työkokemus: Sitran vanhempi neuvonantaja, n Hämeenlinnan kaupunginhallituksen puheenjohtaja. n Työskennellyt aiemmin yhteiskunnallisissa kehittämistehtävissä järjestö- ja liittotasolla (mm. Nuori Suomi) sekä mallina.
• Perhe: Aviomies Kai Rautio sekä 15- 18- 25- ja 27-vuotiaat lapset.
• Harrastukset: Lukeminen, pyöräily, lenkkeily, golf, avantouinti. Haaveilee aloittavansa uudelleen tanssiharrastuksen.
• Luottamustehtävät: Kaupunginvaltuutettu, kuntaliiton hallituksen varapuheenjohtaja, Maakuntahallituksen varapuheenjohtaja, seurakuntavaltuutettu, Kokoomuksen paikallisyhdistyksen hallituksen sekä puoluevaltuuston jäsen, Valtion liikuntaneuvoston jäsen.
• Julkaisut: useita artikkeleita kunta-alan julkaisuissa
• Merkkipäivänä: Vastaanotto järjestettiin 16.8. Hämeenlinnan Raatihuoneella.

.

Kommentoi

Jätä kommentti

Mainoksia

Mainossisältö

Sosiaalisessa mediassa

TV-ohjelmat