Ajankohtaista

Varo näitä sieniä! <@K-H>Keski-Häme<@$p>

Vaikka kesä on ollut kuiva ja sienisato paikoitellen hyvinkin huono, on nyt juuri se aika, kun monen tekee mieli lähteä metsään etsimään sieniä ruokapöydän herkuksi. Suomen metsissä kasvaa kuitenkin myös sellaisia sieniä, jotka ovat jopa tappavan myrkyllisiä. Sienimyrkytyksestä voi aiheutua myös vakavia maksa- ja munuaisvaurioita. Keräsimme kuvat Suomen eniten myrkytyksiä aiheuttavista sienistä auttamaan niiden tunnistamista. Tärkein perussääntö sienimetsässä on kuitenkin aina tämä: poimi vain sieniä, jotka tunnet.

Suippumyrkkyseitikki

Kuparinnruskean suippumyrkkyseitikin lakkiin kasvaa joskus kohouma, josta sieni on saanut nimensä. Suippumyrkkyseitikin lakki on sen myrkyllisin osa. Myrkyt eivät häviä keittämällä eivätkä millään muulla käsittelytavalla. Suippumyrkkyseitikin maku on mieto ja sienen sisältämä myrkky vaikuttaa usein vasta vuorokausien jälkeen sienen syömisestä. Myrkky tuhoaa ihmisen munuaiskudosta ja on vaarallista pieninäkin määrinä. Suomessa tunnetaan ainakin kolme suippumyrkkyseitikin aiheuttamaa kuolemantapausta. Noin kolmasosalle myrkytyksen saaneista potilaista jää pysyvä vaikea munuaisvaurio.

Suippumyrkkyseitikin maku on mieto ja sienen sisältämä myrkky vaikuttaa usein vasta vuorokausien jälkeen sienen syömisestä. Myrkky tuhoaa ihmisen munuaiskudosta ja on vaarallista pieninäkin määrinä.
Suippumyrkkyseitikki kasvaa syksyllä enimmäkseen kangasmetsissä.

Valkoinen kärpässieni

Useat syötävät herkkusienet muistuttavat valkoista kärpässientä, siitä johtunee se, että valkoisen kärpässienen aiheuttavmat munuaisvauriot ovat kaikkein yleisimpiä Suomessa. Valkokärpässieni on kauttaaltaan puhtaan valkoinen ja myös sen heltat ovat pysyvästi valkeat, mutta vanhalla sienellä lakkiin voi tulla myös kellertävä sävy. Valkoinen väri ei muutu kosketuksesta tai muusta käsittelystä. Herkkusienten heltat ovat useimmiten vaaleanpunertavia tai lähes mustia.

Valkoisen kärpässienen lakki on leveydeltään alle kymmensenttinen ja muodoltaan kupera, nuorella sienellä muoto on puolestaan munamainen. Lakin reunoilla ei ole säteittäisiä uurteita, eikä sen pinnalla ole pilkkuja erotuksena muista kärpässienilajeista.
Myrkytyksen oireet, kuten kova jano, oksentelu, mahavaivat, pahoinvointi ja ripuli, alkavat 6–24 tunnin kuluttua sienen nauttimisesta, ja johtavat pysyviin elinvaurioihin tai kuolemaan. Valkokärpässienen myrkkyä ei voi poistaa keittämällä, jäädyttämällä tai kuivattamalla.
Valkokärpässieni kasvaa elo-syyskuussa. Sitä tavataan runsaimmin paksusammaleisissa kuusikoissa,]sekä yleisesti havu- ja sekametsissä

Myrkkynääpikkä

Myrkkynääpikkä on erityisesti havupuiden kannoilla viihtyvä tappavan myrkyllinen lahottajasienilaji.

Myrkkynääpikkä on pienikokoinen ja kellertävänruskea sieni. Sen 1–5 cm leveä, keskuskohoumallinen lakki on nuorena puolipallomainen, mutta vanhemmiten laakenee ja muotoutuu lopulta kartiomaiseksi. Lakki on kosteusmuuntuva: kuivana se on vaalean kellanruskea ja kosteana se voi olla kuultavan tummanruskea. Lakin reunat ovat läpisäteiset. Heltat ovat tiheät, tasatyviset ja vaaleanruskeat. Jalka on 2–7 cm pitkä, hento ja tasapaksu. Nuoren sienen jalassa on selvä rengas, joka kuitenkin kuihtuu nopeasti. Jalan pohjaväri on ruskea, mutta varsinkin tyveltä, renkaan alapuolelta, jalka on valkean silkkisäikeinen. Jalan tyvi tummenee kosketeltaessa.
Nääpikkä on hyvin samannäköinen kuin lehtipuiden kannoilla kasvava koivunkantosieni. Tärkein ero on jalka, joka koivunkantosienellä on renkaan alapuolelta ruskeasuomuinen eikä valkean silkkisäikeinen kuten nääpikällä. Koivunkantosienen tuoksu on miellyttävän mausteinen, nääpikän jauhoinen.
Nääpikän myrkky on samaa kuin kärpässienissä ja myrkytys voi pahimmillaan johtaa kuolemaan. Myrkytysoireita ovat pahoinvointi, oksentelu, maha- ja suolistovaivat ja vetinen ripuli. Keittäminen ei poista sienen myrkkyjä.
Myrkkynääpikkä kasvaa syys-marraskuussa enimmäkseen havupuiden kannoilla, lahoavalla puuaineksella tai hakkuuaukealla, joskus puutarhoissa ja puistikoissa.
Myös korvasieni on raakana erittäin myrkyllinen, mutta oikein käsiteltynä herkullinen syötävä.

Myrkytystietokeskus auttaa

Jos epäilee sienimyrkytystä, on sienen tunnistaminen tärkeää mahdollisen hoidon valitsemiseksi. Tuntomerkkien lisäksi on hyvä miettiä, millaiselta kasvupaikalta sieni on poimittu. Pelkkä maistaminen aiheuttaa harvoin vakavia oireita, eikä pihapiiristä löytyneen sienen maistelusta ole useimmiten haittaa edes pienille lapsille. Vakavissa myrkytyksissä kyse on aina sienen syömisestä ateriana.

Myrkytystietokeskus vastaa ympäri vuorokauden äkillisten sienimyrkytysten ehkäisyyn ja hoitoon liittyviin kysymyksiin numerossa 09 471 977. Jos myrkyllisiä sieniä on syöty ruoaksi, on syytä hakeutua sairaalaan hoidontarpeen arviointiin ja seurantaan. Mahdollisimman nopeasti nautittu lääkehiili estää myrkkyjen imeytymistä.

Muista sienimetsässä:

• Poimi vain sieniä, jotka tunnet.
• Sienimyrkytyksen oireiden alku vaihtelee tunnista useaan vuorokauteen.
• Jos epäilet syöneesi myrkkysieniä, pyri tunnistamaan sieni.
• Pelkkä maistaminen aiheuttaa harvoin vakavia oireita.
• Jos epäilet sienimyrkytystä, ota yhteys Myrkytystietokeskukseen 09 471 977.

Lähteet: Munuais- ja maksaliitto, Wikipedia

.

Kommentoi

Jätä kommentti

Mainoksia

Mainossisältö

Sosiaalisessa mediassa

TV-ohjelmat