Ajankohtaista

Viljelijälle poudat tulivat taivaan lahjana sateisen syksyn jälkeen

Tapola pui tämän pellon viime syksynä vain päivää ennen lumisadetta. Kuva: Jussi Karvonen

Viljelijät ovat tervehtineet ilolla harvinaisen lämmintä toukokuuta. Viime syksyn sateet ovat kuitenkin muistuttaneet itsestään näihin päiviin saakka.

Kylvöt on monin paikoin jo tehty, mutta ripaus vettä ei nyt olisi pahitteeksi

– Viime viikkojen poutasäät osuivat oikeaan aikaan. Viimeiset viikot on ollut kiva tehdä töitä, mikä viime syksyn pettymysten jälkeen on vaikuttanut viljelijöiden mielialoihin. Aika usein toukotöitä on tehty toppatakki päällä, mutta nyt takkia ei ole tosiaan tarvinnut, sanoo MTK Hauhon puheenjohtaja Kalle Tapola.
Viime syksyn sateet kuitenkin näkyvät edelleen viljelijän arjessa. Tiistaina Tapola muokkasi ja kylvi pellon, jonka hän ehti puida viime syksynä sananmukaisesti kalkkiviivoilla.
– Seuraavana päivänä satoi lunta. Kaikkiaan puimatta jäi kymmenisen hehtaaria, koska puimurilla ei ollut pellolle mitään asiaa ja vilja alkoi jo itää tähkässä.
Vaikka peltojen pinta nyt pölyää, kosteus on monin paikoin edelleen aika pinnassa. Vesistöjen ja pelto-ojien pinnat ovat olleet koko kevään korkealla ja varsinkin rantapelloilla kuivuminen on vienyt aikaa. Monissa painanteissa on ollut lammikko näihin päiviin saakka. Kaikilla pelloilla ei ole päästy vielä kyntöihin.
Iso osa pelloista jäi syksyllä kyntämättä märkyyden takia ja toisaalta talven runsaslumisuuden aiheuttamien sulamisvesien määrä on pitänyt pellot kosteina.
– Positiivisesti ajatellen tämä on ihannetilanne. Kosteus on ollut kuin pankkina maassa, koska kyntämättömissä ja muokkaamattomissa pelloissa kasvustot ovat pitäneet yllä kosteutta. Nyt viljelijä pääsee kylvämään siemenen lämpimässä säässä kosteaan maaperään, Tapola toteaa.
Osa viljelijöistä pääsi kylvöihin jo pari viikkoa sitten, mutta valtaosa on kylvänyt viljan viimeisen viikon aikana.
– Näillä ilmoilla vilja nousee oraalle muutamassa päivässä. Nyt sellaiset kymmenen millin öiset sateet olisivat eduksi. Oraita ei kuivuus vielä uhkaa, mutta etenkin erikoisviljelmillä ja kuivimmilla mailla yleensä toivotaan sateita.

Ylimääräistä
työtä ei lasketa

Puimattomat viljat ovat teetättäneet ylimääräistä työtä, mutta viljelijä ei tunteja laske.

– Nyt noiden peltojen vilja on jollakin tavoin murskattava. Jotkut viljelijät ovat kulottaneet, toiset puineet tai niittäneet korjaamattoman viljan. Viljan laatuun ei välttämättä ole merkitystä sillä, että edellisvuoden vilja on korjattu vasta keväällä.
– Perinteisessä maanviljelyssä pellot kynnetään tai ainakin muokataan syksyllä, jotta ne olisivat keväällä valmiit kylvettäviksi heti kun sää sallii. Ympäristötukimääräykset ovat kuitenkin entistä enemmän ohjaamassa siihen suuntaan, että pellot muokataan vasta keväällä, jolloin ravinteita ei pääse valumaan pelloilta vesistöihin, Tapola kertoo.
– Kun maa muokataan vasta keväällä, teettää se viljelijälle aika paljon lisätöitä etenkin tällaisena keväänä, jolloin peltoon on jäänyt vanhaa kasvustoa. Puimattomissa pelloissa maa on aika kovaa ja sen pehmentäminen on vaatinut vähän raskaampaa kalustoakin.

Yksi katovuosi
ei lopeta tilaa

Sadosta sen enempää kuin viljan hinnastakaan ei viljelijä uskalla sanoa vielä mitään.

– Mieliala on kuitenkin nyt korkealla, kun edes ilmat suosivat viljelyä. En usko, että viime syksyn kato olisi saanut viljelijöitä lopettamaan tilanpidon. Viljelyn lopettaminen on niin mittava päätös, ettei sitä kukaan yhden katovuoden takia tee. Jos viljelyn lopettaminen on ollut esimerkiksi ikääntymisen takia mietinnässä jo pitempään, saattoi viime syksyn surkeus nopeuttaa päätöksen syntymistä.
Viime syksyn tappiot jäivät viljelijän itsensä kontolle.
– Satovahinkokorvausjärjestelmää ei ole olemassa eikä vakuutusyhtiöillä ole katovuosien varalle tarjota vakuutuksia. Tosin en usko, että viljelijät vakuutuksia ottaisivat, vaikka niitä olisikin. Viljelijä on yrittäjä ja ottaa vuoden toisensa jälkeen riskin ilmojen suhteen. Hyvinä vuosina olisi osattava laittaa jotakin jemmaan huonojen vuosien varalle, koska viljelijä kuitenkin elää luonnon kiertokulun mukaan.
Tapolaa viime syksy opetti monella tapaa.
– Suurin opetus oli se, että joskus kannattaa vähän kiirehtiäkin. Uskoin lppuun saakka, että puinti-ilmat jossakin vaiheessa koittaisivat, mutta niitä ei koskaan tullut. Sen sijaan satoi lunta.
Kun siemen on saatu maahan, kevätkiireet helpottavat.
– Viljat kestävät aika hyvin hallaöitäkin. Jos lämpöä riittää tähän malliin, ensimmäinen säilörehusato saattaa olla valmis jo kesäkuun ensimmäisellä viikolla.

.

Kommentoi

Jätä kommentti

Mainoksia

Mainossisältö

Sosiaalisessa mediassa

TV-ohjelmat