Blogit Lammi

Härkäviikoilla miehet metsään ja naiset tupaan

Kuva: Maria Ilonen

Tammi-helmikuuta on pidetty sydäntalven aikana. Sen merkkipäiviä oli viime viikolla Heikki talvikauden puolittajana. Silloin karhunkin uskottiin käännähtävän kyljeltä toiselle. ”Yö puolessa, nälkä suolessa”, sanottiin. Toinen talven sillanmuodostaja ja selänkatkaisija oli tämän viikon alun Paavali.  Paavali puhui säiden puolesta. ”Jos ei pauku Paavalina, ei tule kelpo kesääkään.”  En tiedä, miten pitänee paikkansa. Muistelen, että muutama vuosi sitten joulupäivä taisi olla juhannusta lämpimämpi. Nykyään tuntuu olevan lievempää vaihtelua vuodenaikojen välillä.

”Härkäviikot ja reikäleivät”-ajanjakso muodostui pitkistä pyhättömistä arkiviikoista. Ennen vanhaan sen katsottiin alkavan loppiaisesta. Arkiviikkoon kuului kuusi työpäivää. Ajalla oli muitakin nimityksiä. Sanottiin selkäviikoiksi. Tarkoitettiin ilmeisesti talven selkää. Härkäviikkojen ilmaisulla saatettiin ymmärtää muunkinlaista elomuotoa. Murteet vaihtelivat eri puolilla maatamme. Loppiaisen paikkakin on vaihdellut. Tammikuun kuudennen sijasta sitä vietettiin vuosina 1973–1991 työmakkinajärjestöjen esityksestä silloin tai sen jälkeisen ensimmäisenä lauantaina.

Arkipyhättömän kauden pituus vaihtelee vuosittain. Jakso päättyy pääsiäispyhien pitkäperjantaihin. Tänä vuonna kausi kestää 11 viikkoa. Vaihtelun aiheuttaa pääsiäisen ajankohta, josta  päätettiin jo Nikean kirkolliskokouksessa vuonna 325. Pääsiäistä juhlitaan kevätpäiväntasausta (yleensä 20.3.) seuraavana ensimmäisenä täydenkuun jälkeisenä sunnuntaina.

Täysikuu siirtyy almanakassamme vuosittain pari päivää. Viime vuonna oli harvinainen kahden täysikuun lokakuu. Pääsiäinen voi olla jo 22. maaliskuuta ja myöhäisimmillään 25. huhtikuuta. Näin arkipyhätön aika vaihtelee neljän viikon verran. Työarkea juhlapäiväksi muuttaneet tapahtumat ovat käyneet varsin vähiin. Tämän vuoden  viisipäiväistä työarkea supistaa pääsiäinen kahdesti ja helatorstai sekä joulukuun itsenäisyyspäivä.

Pitkä arkipyhätön ajan toiminta maaseudulla jakautui  ennen vanhaan kaksiosaiseksi. Naisväen tehtävänä oli karjanhoidon ja huoneiden lämmittämisen ohella pääasiassa tupatöitä. Pilkottuja puita oli noudettava liiteristä monta sylillistä. Puuhun liittyi miesväenkin ja suomenhevosten työpäivät.

Työ lumisessa metsässä pakkaspäivinä painottui raskaisiin tukkitöihin ja halonhakkuuseen sekä havujen hankkimiseen. Runkotukkeja, massoja ja halkoja tarvittiin rakennushommiin ja myyntiin.  Järeissä töissä välineinä olivat  kirves, pokasaha ja yhden tai kahden miehen justeeri.

Kototarvetta varten koottiin puunoksia. Havupuuoksat kuljetettiin karjapihan äärelle jatkopuuhia varten. Lehtipuiden sopivat oksat kasattiin liiterin lähelle pilkontaan. Hako-oksista erotettiin kevään korvalla paksummat osat polttopuiksi pilkkoen ja liiteriin pinoten. Kasassa ei kuivumista tapahtunut. Pienemmistä tehtiin nappuloita heinäseipäitä varten. Hakojäänteet levitettiin aikanaan viereiseen karjapihaan. Hakkuu hakokirveellä sai aikaan hakotukin päähän uuden muotoilun.

Lihasvoimaa käyttävät työt vaativat huilaamistakin. Hevosella oli heiniä mukana tai muuta ravintoa pääpussissa. Ihmisillä oli omat eväät. Isän kanssa sytytettiin joskus tervaksista pieni nuotio kannon lähelle. Se lämmitti mukavasti. Liekin katsomiseen ei juuri väsy. Istuimena toimi sopiva kanto, jolle rukkaset ja karvalakki pantiin kylmää eristämään. Tuohon aikaan ei lakki päässä pakkasessakaan ruokailtu.

Tuvassa hyrräsi rukki ja kolisi kangaspuut

Jokapäiväisen huushollin ohella naisväki uurasti monenlaisten tupatöiden parissa. Aineksina olivat villa ja pellava sekä vaatteista talkoilla leikatut matonkuteet. Villasta karstattiin hahtuvia, joista rukki pyöritti hyrräten lankaa sukkien ja tumppujen sekä muiden villavaatteiden luomiseen. Käytössä kuluneita parsittiin.

Ahkerimmassa käytössä oli tuvan nurkkauksessa sijaitseva kangaspuut. Kutomisen alkuvaiheet veivät oman aikansa. Loimet loimitukkiin ja kuteet oli sijoitettava omille paikoilleen. Niisiminen oli tarkkaa puuhaa. Sukkulan suihkiminen ja kaidepuun kiskonta sekä polkimien tahdikas poljenta toimivat liikkuvina osina valmiin kankaan saamiseksi omalle paikalleen kangastukille. Laitteella saatiin aikaan mattoja ja monenlaista kangasta.

Pirtti oli yllättävän monipuolisen toiminnan paikka talviviikkojen aikaan.

Heikki K Lähde

Mainoksia

Sosiaalisessa mediassa

TV-ohjelmat

Irtonumerot

Keski-Hämeen irtonumeroita myyvät:
Hauholla: S-market Hauho
Lammilla: Keski-Hämeen toimisto, K-Market Mallas, R-kioski, S-market Lammi
Tuuloksessa: S-market Tuulos
Hämeenkoskella: Sale Hämeenkoski