Blogit Lammi

Koronakausi keinuttaa oman ja yhteisen edun kiikkulautaa

Kuvituskuva: Colourbox

Ulkoministerimme puhe 81 vuotta sitten tunti aseiden vaientumisen jälkeen 13.3.1941 kello 12 kiteytyi kahteen ominaisuuteen. ”Suomen kansa on sitkeä ja työteliäs.” Se ilmeni voimakkaana myös sotiemme aikaisten seurausten hoitamisessa ja hyvinvointimme rakentamisessa.

1940-luvulla elettiin vuosia sodan kauhujen melskeissä. Tuon elomuodon olosuhteet olivat monenlaisten kieltojen ja rajoitusten sekä pulan aikaa. Niiden joukossa iti myös syvällisiä ja myönteisiä ajatuksia. Niissä kyti toivo toisenlaisista ja paremmista oloista. Sen vuoksi esivanhempamme taistelivat. Toivon pienetkin pilkahdukset vaikuttivat uskomattomasti vaikeiden aikojen toimintaan.

Viime vuonna tilanne tavallaan uusiutui. Kimppuumme hyökkäsi tällä kertaa näkymätön vihollinen. Se aiheutti nopeasti sodan tapaan torjuvia toimenpiteitä. Koettelemusten isosta kuvasta löytyy paljon sekä toimintojen että tunteiden yhteisyyttä. Sota-aikana niiden painopiste keskittyi rajarintamalle ja pommituksiin asutuskeskuksissa. Rintamalla taisteltiin. Pommituksien yllätyksistä pyrittiin suojautumaan.

Covid-19 kohtasi pian lähes koko maatamme. Pandemiaksi muuntunut tilanne äityi kurittamaan laajalti maapallomme väestöä. – Taajamain asutus joutui kokemaan seuraukset ja toimenpiteet voimakkaammin kuin maaseudun harvaan asuttu alue. Viikko sitten oli vielä 43 koronatonta kuntaa.

Erona sota-aikaan tuntuu olevan oman edun ja yhteisen edun samaisuuden rakoileminen. Nuoruudessani oli huolenpitoa. Nyt sen tilalla on puolenpitoa. Oli talkootoimintaa, naapuriapua. Nyt ahneus palvelee omaa etua. Moni kohtelu tuntuu kielteiseltä. Ei koe sitä monikaan mieleisenä. Miksi etua hankitaan tuhoamalla ja vain vihaa toiselle uhoamalla. Se on hyvä uutinen medialle, mutta huono viestinä ihmiselle. Se päästää helposti julkisuuteen ja virittää mieltä tuhoon uuteen. Jos kateus olisikin myönteinen, olisiko saavutus toisenlainen. Kun apua toiselle toimittaisin, niin mitä minä silloin itse saisin.

Koronaa hallintaan eristämällä ja tapahtumasuluilla

Ahdinko laajeni nopeasti ihmisestä toiseen. Siksi eristäytyminen koettiin keinoksi suojautua. Ihmisten tapaamisia rajoitettiin monilla sulkutoiminnoilla. Karanteeninen olomuoto tuli yllättäen tutuksi kronologisesti ansioituneille ja altistumisten estämiseen ja tarkkailuun joutuneille. Koteihinsa sulkeutui etätyöläisten myötä yli miljoona ihmistä. Läheisyys metritettiin tai siirtyi täysin pilvipalveluihin.  Toivo paremmasta ympättiin rokotuksen saamiseen.

Kauppoja suljettiin. Niin tehtiin myös monille yleisötapahtumille. Nettipalvelut yleistyivät. Ruokaostokset tilattiin koteihin. Etänä osallistumiseksi mukautuivat varsin nopeasti mitä erilaisimmat yleisötilaisuudet esityksineen ja kokouksineen. Tutuiksi tulivat myös käsien pesu, kyynärtaiveyskintä ja tervehdys kyynärpäillä.

Etätoiminta sai uusia ulottuvuuksia asioiden hoitamisessa ja kanssakäymisissä. Puhelin ja tabletit sekä tietokoneet kehittyivät nopeasti entistä laajemmiksi tiedon ja tapaamisten sekä kokousten ja luentotyyppisten tilanteiden välittäjiksi. Päästiin käymään etänä museoissa, arkistoissa ja myös opinahjoissa. Moni toiminta osoittautui yllättäen toimivaksi digipalveluiden kautta. Ne ennakoivat muuttuvaa huomistakin.

Rokote avuntuojana ja odotusilon vahvistajana kompuroi

Pandemian ensi hillitsemiseksi huudettiin rokotetta tekemään jopa uskomatonta uudistumisen askelta kohti nopeammin lähestyvää terveempää tulevaisuutta. Vajaa vuosi kesti sen kehittelyssä. Saanti osoittautui kompuroivaksi. Sen valmistuminen ei yhtäkkiä räjäyttänyt toiveiden tynnyriä.  Onhan Euroopassakin satoja miljoonia ihmisiä.

Koronan hallitsemiseksi toimeenpannut runsaasti rajoitukset liikkumisiin ja tapaamisiin tuntuivat koettelevan monen yksilön omien oikeuksien merkitystä epidemian hillitsemiseksi tarpeellisen yhteisen toimintaedun rinnalla. Samaan suuntaan toimiva elomuoto olisi ilmeisesti eduksi paremman tulevaisuuden saamiseksi.

Koettelemukset sisältävät yllättävästi monia myönteisiäkin tapahtumia. Ne saavat aikaan kekseliäisyyden tuottamia keinoja kohti parempaa huomista.  Tilanne sisältää runsaasti jopa ilon siemeniä. Toivorikas usko parempaan tuo voimallista tahtoa tulevaisuutta nopeuttavaan toimintaan. Sellainen elomuoto saa aikaan hankaluuksien myönteistä hallintaa.

Kahdeksan vuosikymmentä sitten rauhan ja nyt koronan aikaansaaman rauhattomuuden aika kestettiin ”sitkeydellä ja työteliäisyydellä.” Tuota toimintatahtoa yhteisen hyvän saavuttamiseksi tarvitaan nytkin. Tulos tulee ennen työtä vain aakkosissa. Tilastot toiminnoista kertovat, että kannattaa toimia.

Heikki K. Lähde

Mainoksia

Sosiaalisessa mediassa

TV-ohjelmat