Blogit Lammi

Kotoisasta hönttivoista kaupan luomuvoihin

Kuvituskuva: Colourbox

Koronan kehittämässä elomuodossa tulee usein kurkistetuksi lapsuusajan ennenvanhaan. Sieltä löytyy maalaiskodissa tutuiksi tulleita tuoteilmaisuja. Kaupan hyllysokkeloista niitä löytyy enää yleensä yhdyssanoista pitkän jalostusketjun aikaansaamina uusina nimikkeinä. Niitä ovat esimerkiksi päivätutut maito ja voi. Nuoruudessani puhuttiin hönttivoista, tinkivoista ja vaikkapa peukkuvoista. Poikimisen jälkeen saatava monia vasikan kasvua varten lisäaineita sisältävä ternimaito taitaa olla ainoa jalostamaton maito, mitä löytyy tuoreeltaan tai pakastettuna nykyäänkin kaupoista. Kotona siitä tehtiin hyvää juustoa.

Maatilalla lypsetty maito ei sellaisenaan säilynyt kovinkaan kauan. Joku tykkäsi siitä heti tuoreeltaan. Muistan muutamien kylän kesävieraiden tulleen odottamaan karjapihan ääreen saadakseen maistaa lypsylämmintä maitoa. Lypsetty maito siivilöitiin heti, minkä jälkeen se jäähdytettiin tongissa talvella talteen otetuilla järven jäillä ometan kylmäaltaassa. Siellä lehmättömien talouksien tarvitsema tinkimaitokin jäähdytettiin nopeasti odottamaan noutajiaan.

Sähköä ei nuoruusaikanani kotiseudulla ollut. Ei ollut tietysti jääkaappeja eikä pakastintakaan. Viileyttä löytyi vain kaivoista ja maakellareista. Tilan aittarivistössä oli oma osasto varjoisassa paikassa myös maitotuotteita varten. Läheiset lähteet palvelivat tilapäisissä kesäkäytöissä sekä esimerkiksi mehujen talvisäilytyksissä. Nehän eivät jäätyneet talvellakaan.

Raakamaidoksi kutsuttua tuoremaitoa jalostettiin kotona monin tavoin. Myöhemmin meijerit jalostivat niihin vietyä maitoa. Pastöroiminen auttoi tehdasjalostuksessa. Takaisin tongassa tuli kurria eli rasvatonta maitoa. Kotitilan jalostusmuotoja olivat kerma, perusjuomana käytetty hapatettu piimä, viili ja juustot sekä voi. Voita kirnuttiin kotona vain lehmänmaidosta. Linnunmaidolla tarkoitettiin suven suloista ilmaa. Linnunmaito on nestettä, jota kyyhkyset syöttävät poikasilleen.

Puukirnu ja separaattori maidon jalostusvälineinä

Puukirnu oli lapsuudessani käsikäyttöinen laite. Se oli noin metrin korkuinen yksikorvainen astia. Siinä jo separaattorilla maidosta erotettua rasvaisempaa kermaa vatkattiin pystyvarren päässä olevalla rei`itetyllä puumännällä. Vatkaamisen myötä kirnuun kehittyi voikokkareita. Lehmänmaitoa tarvittiin lähes 20 litraa yhden voikilon aikaansaamiseen. Suolan sekoittaminen voihin auttoi säilymistä, jota AIV-suola vielä paransi voin vientiä parantaen. Hapattamisellakin oli oma osuutensa. Hyvän kotimaidon rasvapitoisuus oli nelisen prosenttia. Kerman vastaava luku nousi jo yli kolmekymmenen. Separaattori oli jo tehokas laite erottamaan kermaa maidosta. Tämän erottelulaitteen kehittely mahdollisti meijeritoiminnan teollistumisen.
Lapsuusaikanani hönttivoi oli lievästi piimäisenä tavallista kuohkeampaa juhlavoita. Köhövoiksikin sitä sanottiin. Juhlaleivälle sitä pantiin isompi nokare, jota joutui ylähuulella työntämään joskus toiselle leipäpalalle. Nykyään voinautintoja tuottavat moninimiset luomumaidot.

Tinkivoi oli kotiseutuni vuokramaiden haltijoiden taksvärkkikorvausta päätilalle metsämarjojen ja -sienien tapaan. Peukkuvoin nimitys juontaa aikaan, jolloin ei nykyruokailuvälineitä aina ollut. Voita levitettiin peukalolla leivän päälle. Peukkuvoileipä ja suolakala viilin ja jauhokaljan kanssa olivat ruokaisia eväitä peltotöissä kesähelteillä.

Heikki K Lähde

Kommentoi

Jätä kommentti

Mainoksia

Sosiaalisessa mediassa

TV-ohjelmat

Irtonumerot

Keski-Hämeen irtonumeroita myyvät:
Hauholla: S-market Hauho
Lammilla: Keski-Hämeen toimisto, K-Market Mallas, R-kioski, S-market Lammi
Tuuloksessa: S-market Tuulos
Hämeenkoskella: Sale Hämeenkoski