Blogit Lammi

Loppukesän sadonkorjuuta ja luonnon iloja

Kuva: Anja Hiidenheimo

Aimo annoksen matkaa ajan akselilla on kalendaarinen kulku askeltanut juhannuksen aikaisista valoisista vuorokausista. Almanakkamme kertoo vuoden kahdeksannen kuukauden alkaneen. Se on elokuu. Maan kierron muodostama vuodenaika kesä on tulossa puolimatkan krouviin. Syyskuun kolmas viikonvaihde tasaa päivän ja yön yhtä pitkiksi. Auringon siirtyminen rengin puolelle jatkuu. Niinhän ennen vanhaan sanottiin aikana, jolloin aurinko ohjasi ajankäyttöä. Tuolloin luonnonvalosta keinovaloihin siirryttäessä käsityöläiset pitivät syksyn alkaessa silmänkirkastusjuhlia verstaissaan.

Ilmatieteen laitoksen mukaan 93 vuorokauden mittainen tähtitieteellinen kevät päättyy kesäpäivän seisaukseen juhannuksen aikaan. Samalla alkaa 94 vuorokautta kestävä kesä.  Ennen vanhaan talonpojan ajanlaskussa kesä jakautui edelleen sadon kasvun sisältämään pikkukesään ja isoonkesään, jolloin satoa korjattiin.

Syksyn lähestymistä kuvasi vanha sananlasku toteamalla: ”Kuhilas pellolle, kynttilä pöydälle.” Pelloilla kypsynyt sato korjattiin aittojen laareihin tai kellareiden uumeniin. Tähkäsadon korjuu tapahtui kuivaheinän jälkeen elokuussa.  Monilajinen juurikassato taltioitiin kellareihin syksymmällä.  Samoihin aikoihin huolehdittiin syysviljalajikkeiden kylvämisestä talvehtimaan tulevaa kesää varten.

Maamme sijainnin erikoisia nautintoja

Kaukana päiväntasaajasta sijaitsevalle maallemme ovat vuodenajat kuin jokamiehen oikeuksina suoneet harvinaisia kokemuksia. Niiden laatuun vaikuttaa oleellisesti myös maamme muoto. Suomi-neidolla on maan napojen suunnassa pituutta yli 1000 kilometriä. Se korostaa päiväntasaajan seutuun verrattuna muun muassa kahta valoisuuteen liittyvää ainutlaatuista ilmiötä auringon ollessa yhtäjaksoisesti kauan horisontiksi kutsutun maan ja taivaan rajan yläpuolella tai sen alapuolella. Toinen niistä ajoittuu kesäaikaan.

Osassa maatamme kesäisen auringon kultainen kehrä pysyttelee näkyvissä harvinaisen pitkään. Täysi nautinto siitä suodaan Aavasaksan kohdalla olevan napapiirin pohjoispuolella oleville. Pisimmillään polaaripäiväksi kutsuttu yötön yö saattaa kestää pohjoisen Nuorgamissa noin kaksi ja puoli kuukautta.  Aika alkaa yleensä 16. toukokuuta ja päättyy 29.  päivänä heinäkuuta. Yöttömän yön pituudeksi tulee näin ollen peräti 74 vuorokautta. Polaaripäivän vastakohta on vuodenvaihteen molemmin puolin osuva kaamosaika. Silloin aurinko viihtyy horisontin alapuolella yli 70 vuorokautta.

Kasvillisuuden ohella kesäiseen aikajaksoon sisältyy myös maassamme kesää viettävien muuttolintujen uuden polven kasvu.  Poikasten on ehdittävä varttumaan ja keräämään voimia tuhansien kilometrien muuttomatkaan. Syksyn lähestyessä pitävät myös maamme yli puolen miljoonan kesämökin asukkaat rantaelämän päättäjäisiä. Venekauppojakin tehdään. Kerrotaan jonkun ikäihmisen udelleen asiaa naapuriltaan sanomalla ihmisten puhuvan, että sinä olet kuulemma myymässä hyvää venettäsi. On pakko kysyä, onko siinä perää.

Heikki K. Lähde

Kommentoi

Jätä kommentti

Mainoksia

Sosiaalisessa mediassa

TV-ohjelmat

Irtonumerot

Keski-Hämeen irtonumeroita myyvät:
Hauholla: S-market Hauho
Lammilla: Keski-Hämeen toimisto, K-Market Mallas, R-kioski, S-market Lammi
Tuuloksessa: S-market Tuulos
Hämeenkoskella: Sale Hämeenkoski