Blogit Lammi

Marraskuun alku jakoajan muistoja ja isän juhlaa

Kuva: Colourbox

Almanakan mukaan marraskuun toinen sunnuntai on omistettu isänpäiväksi. Toisen vanhemman juhla äitienpäivä on toukokuun toisena sunnuntaina. Päivien juhlinta lienee aika lailla samanlaista. Nimissä on kuitenkin selvä ero. Äitienpäivä on monikollisena laajempi ilmaisu. Isänpäivä on kielellisesti yksikkö. Erilaisuuksille ei ilmeisesti ole tarkoitushakuisuutta. Almanakassamme on useita kummankin ryhmän päiviä. Viikko sitten vietettiin pyhäinpäivää edesmenneiden muistamiseksi. Isänpäivä on perhejuhla.

Päivien virallisessa juhlailmeessä ei enää ole eroa. Vastuuministeriömme mukaan isänpäivä on jo viime vuonna siirretty muista liputuspäivistä kalenterivuoden sisältämän äitienpäivän ja kahdeksan muun virallisen juhlapäivän joukkoon. Mitään rajoituksia nämä valtakunnalliset liputuspäivät eivät muodosta. Maassamme vallitsee laaja liputusvapaus. Ihmisillä on oikeus liputtaa almanakasta riippumatta omina merkkipäivinään.  Kelloaikoja tulee kuitenkin noudattaa. Yöllä liputtaminen ei ole sallittua juhannusta lukuun ottamatta.

Äitienpäivä säädettiin liputuspäiväksi jo vuonna 1947 ja tuli vuonna 1950 almanakkoihin. Isänpäivä sai niihin nimensä 1970-luvulla tosin silloinkin ilman virallista taustaa. Siksi se poistettiinkin almanakoista vuonna 1973, mutta palasi takaisin vuonna 1987 liputuspäivänä. Tämä virallistui viime vuonna. Kumpaakin päivää oli juhlittu jo paljon aikaisemmin. Helsingin yliopiston almanakkatoimisto päättää liputuspäivien ottamisesta kalentereihinsa ministeriön esityksestä. Siellä äitienpäivä on äitienpäivä ja isienpäivä on isänpäivä. Kumpanakin on tietysti tärkeää perheen sisäinen viettotapa. Nostakaamme lippumme salkoihin omalla tavallamme oman isän ja kaikkien isien kunniaksi.

Kekri ja jakoaika entisajan satokausien välijuhlintaa

Nykyisen marraskuumme historian vanhoissa almanakoissa on vietetty luonnon aikaansaamana  jakoajaksi kutsuttuna aikana. Se sijoittui luonnonmukaisesti päättyneen ja alkavan uuden satovuoden välille. Kekrikin on siihen liittynyt. Oma vaikutuksensa oli kahden eri taivaankappaleen liike maan suhteen. Ihmisen laatima ajanlaskumme sisältää kalenterivuoden korjauksia esimerkiksi karkauspäivän avulla luonnon omien kiertoaikojen mukaiseksi. Pallomme kierto auringon ympäri kestää tarkalleen 365,242 vuorokauttamme. Kuun 12 kuukautta kestävä ajanjakso on noin 11 päivää lyhyempi eli 354,36 vuorokautta.

Satokausien väli oli tavallaan ennen vanhan luonnonläheisestä viljelytoiminnan työstä lomaa ja juhlinnan sekä muistamisten aikaa. Sato oli taltioitu. Jyvät olivat laarissa ja juurikkaat kuopassa. Karja oli siirtynyt sisäruokintaan. Vapauden tunne valtasi väen. Oli aika muistella ja juhlia sekä enteillä tulevaa.

Kuukauden nimi ”marras” on liitetty kannan marta kautta myös latinan mors eli kuolevaista tarkoittavaan ilmaisuun. Niinhän tavallaan tapahtuu kasvillisuudelle.

Mekin olemme juuri viettäneet pyhäinpäivää muistellen ajasta siirtyneitä läheisiämme. Siihen liittyi myös amerikkalaisia muotoja saanut halloween. Alkuperäisempi nimi on ollut ”All Hallows Eve” eli kaikkien pyhien aatto. Aikojen saatossa tavat ovat saaneet uusia muotoja pakanuuden ja kristillisyyden sulautuessa toisiinsa. Kekripukki on yksi niistä. Sen odottaminen näyttää jo alkaneen punanuttuisena vierailijana.

Heikki K. Lähde

Mainoksia

Sosiaalisessa mediassa

TV-ohjelmat

Irtonumerot

Keski-Hämeen irtonumeroita myyvät:
Hauholla: S-market Hauho
Lammilla: Keski-Hämeen toimisto, K-Market Mallas, R-kioski, S-market Lammi
Tuuloksessa: S-market Tuulos
Hämeenkoskella: Sale Hämeenkoski