Blogit Lammi

Monivaikutteinen pääsiäisviikko enteilee kevään ituisuutta

Kuvituskuva: Colourbox

Niin on vierähtänyt vuoden jo kolmaskin kuukausi melkein loppuun. Ei ole ollut ainakaan välinpitämätöntä aikaa, kun on kunnolla väliä kaikella. Niinpä on aikaa ideoida ja valita lähiajan toimintojen ja tapahtumien runsaudesta. Jo viikonvaihteessa alkaneeseen yhdeksän päivän jaksoon liittyy ilmeisesti enemmän tapahtumia kuin mihinkään muuhun jaksoon kuluvan kalenterivuoden aikana.

Sunnuntaina aamuyöllä kello 3.00 aika olikin yht´äkkiä  4. Toisin on lokakuun lopulla olevana sunnuntaina kellon lyödessä neljä kertaa on odotettava tunti, jotta kello  saavuttaa uuden aikamääreemme. Riimittelin tuosta hetkestä joku vuosi sitten seuraavasti:

Oli pitempi taas aamu-uni. Sain pyhän alkutunnin haltuuni. Oli varhaisyöllä käytössäin. Kai uni-Matin filmin näin. On aika livetuote. Siis varsin erikoinen. Sen käyttöaika tänään on, ei huomen. Ei säästää voi, ei varastoida. Siis käytön hetki oikein hoida.”

Tuota kesäaikaa ei kahdeksan vuosikymmentä sitten keksitty ihmisten iloksi tai haittaa tuottamaan. Ei ollut terveyteenkään liittyviä perusteita. Ehkä energian säästö oli tähtäimessä. Kellon siirto otettiin käyttöön ensimmäisen maailmansodan ajaksi Saksassa ja sen vastustajamaassa. Suomessa kellojen siirtoa kokeiltiin vuonna 1942.

Kesäajan uusiokäyttö tuli voimaan maassamme vuonna 1981. Tämän vuosituhannen alussa kellojen siirto ohjautui direktiivipohjaisesti. Siksi sen tulevaisuus tuntuu olevan hankalasti päätettävissä. Seuraavan kerran kelloja siirrellään lokakuun lopussa.

Pääsiäisviikon päivillä erikoisnimitykset

Pääsiäisviikon nimitykset juontavat osittain raamatullisista alkuperistä sovitettuina osittain arjen perinteisiin toimintoihin. Aika alkaa palmusunnuntailla. Sitä seuraavat malkamaanantai, tikkutiistai, kellokeskiviikko, kiirastorstai, pitkäperjantai ja lankalauantai ennen kahta pääsiäispäivää. Pääasiassa Pohjanmaalla on lauantai-iltana poltettu pääsiäiskokkoja.

Palmusunnuntai viestii Vapahtajamme ratsastusta palmulehvillä peitellyllä tiellä Jerusalemiin. Päivänä ovat pikkunoidat karjalaisten tuomalla iloisuudella kulkeneet ovelta ovelle virpomassa meillä osittain palmuiksi koristelluilla pajunoksilla.

Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen, Kotuksen mukaan viikonpäivien nimiin saattaa liittyä alkusointukin ilman sen suurempaa muuta merkitystä. Malkamaanantaina on hankittu rakentamiseen kuuluvia malkapuita.

Tikkutiistaina tuli vuolla loppuvuodelle hyvää onnea tuovia sytykkeitä.  Kellokeskiviikon kohokohta oli karjan navettakauden päättyminen ja karjan pääsy ulos kello kaulassa. Kiirastorstain nimitykseen liittyy ruotsin kielen puhdistustorstaita tarkoittava skärtorsdag. Perinteistä on ollut pahan hengen, kiiran poisajaminen pihapiiristä.

Pitkänäperjantaina ei lapsuusaikanani saanut poistua kotoa. Monet tapahtumatkin olivat tuona päivänä ennen vanhaan kiellettyjä.  Päivänä muisteltiin Jeesuksen kärsimyksiä. Lankalauantaina pestiin ja värjättiin talven aikana kehrätyt langat.  Sukkasunnuntain nimen alkuperästä ole tarkkaa tietoa.

Lapsuuden pula-aikana saimme ahkeroida ja piirrellä pääsiäisen koristelemiseksi. Suklaata ei kapoista sota-aikaan löytynyt. Koristeiksi haettiin pajunkissaoksia. Väritettiin pupuja ja kananmunia. Sipulinkuorien avulla saatiin ruskea väri muniin. Sipulinviljely oli yleistä kotiseudullani.

Pääsiäinen vietto liittyy jouluun ja laskiaiseenkin

Kesäisestä ajasta viestii myös tänä vuonna varsin aikaisin oleva pääsiäinen. Sehän vaihtelee välillä 22. maaliskuuta – 25. huhtikuuta. Juhlaan liittyy uuden elämän ja kasvun aikaa.

Pääsiäisen piinaviikkoa on kutsuttu myös ”hiljaiseksi viikoksi ”tai ”tymintäviikoksi.” Laskiaisesta alkanut pitkä paastonaika päättyy pääsiäispäivään. Siihen päättyy myös pitkänäperjantaina alkanut murheellinen tapahtumaketju. Sen saa väistymään toisen pääsiäispäivän auringonnousu symboloiden Vapahtajamme nousemista kuolon vallasta ylösnousemuksella.

Paaston päättymisen vuoksi herätään varhain. Riennetään ulos nauttimaan nousevan auringon tanssimisesta. Kirkas päivä ennakoi kansanperinteen mukaan hyvää vuodentuloa. Sään kääntyminen seuraavana päivänä pilviseksi merkitsi hyvää heinä ja juurikasvuotta.

Kuvituskuva: Colourbox

Pääsiäisen aika on kristillisen merkityksensä ohella varsin voimakasta kevään heräämisen ja uuden vuodentulon alkamisen aikaa. Siitä viestivät kasvavat pajunkissat ja koristeelliset ruoholautaset sekä narsissien keväinen väri. Riimittelin kokonaisuudesta muutama vuosi sitten seuraavasti:

”Pääsiäisen aika koittaa. Valon voima ajan voittaa. Kiuru kohta kesää soittaa. Pajun kissain kiilto loistaa. On iloinen myös pupu Elli mielessänsä karamelli. Suussa maistuu suklaamuna. Se yllätykseen aukaistuna saattaa tuoda hyvän mielen kirvoittaen kiitoskielen pääsiäisen juhlintaan, sen monenlaiseen sanomaan.  Joulun lapsen sanomaan pääsiäinen murheen tuo Jeesus ristiinnaulitaan. Hän synneillemme armon suo. Nousee pian haudastaan ja pääsiäiseen ilon luo. Saa auringonkin tanssimaan maanantaina noustessaan.” Näin ilo ja toivo ovat avuksemme.

Monin tavoin välittämistä käyttäen vaikuttakaamme paremman kevään ja kesän sulon aikaansaamiseen.

 Heikki K Lähde

Mainoksia

Sosiaalisessa mediassa

TV-ohjelmat