Blogit Lammi

Perinteitä tulvillaan on taasen joulukuu

Kuvituskuva: Colourbox

Kaksi merkittävää juhla-aikaa antavat kansalaisiillemme  oivan tilanteen perinteiden nauttimiseen. Itsenäisyys sisältää vuosisadan ajalta perinnetoimia. Joulunajan viettäminen juontaa jo lähes parin vuosituhannen takaa. Tarkemmin ajatellen suomalaisuus ulottuu vielä pidemmälle. Mehän  polveudumme kaikki  tänne tulleista ihmisistä. Geenitutkimus on tuonut esille kauaskantoisia lähtökohtia. Osa on asuttanut aluettamme jo yli 10 000 vuotta sitten. Niinpä puheilmaisummekin  on saanut vaikutteita monista vanhemmista murreilmaisuista. On kehittynyt meidän oma kielemme. Asuinalueemme  on alkanut muotoutua yli puoli vuosituhatta sitten. Itäraja etsi paikkaansa Rooman ja Novgorodin vaikutuksesta Ruotsin ja Venäjän paikallistoimintoina. Nimeksi tuli aikoinaan Suomi. Viimeisin rajakamppailu   käytiin 1940-luvulla. Kuudes joulukuuta on ollut juhlapäivä jo sadan vuoden ajan.

Niinpä perinteemmekin sisältää paljolti lainaa monilta tahoilta. Itsenäisyyden perinteet ovat varsin lyhytikäisiä verrattuna joulun ajan perinteisiin. Molemmat ovat koostuneet kehityskausiensa aikana. Ovat aluksi syntyneet ja vähitellen vakiintuneet. Muokkautuminen on jatkunut elomuotojemme muutosten mukana. Viime vuosina on esiintynyt isojakin muutostapahtumia. Katsomukset, joita esi-isämme ovat suvaiten suuresti arvostaneet, onkin saanut osakseen toisenlaisia näkemyksiä. Yksi esimerkki on monissa maissa traditiona tunnettu Tiernapojat-ilmiö. Siitähän löytyy huomattavasti naapuriemme eli entisten isänmaidemme lisäksi paljon laajempaakin perinnettä. Meidän perinteeseemme  on haluttu uutta väritystä. Tämän vuoden erikoisolosuhteet vaativat poikkeuksellisia tapoja. Nekin saattavat tuoda uusia vivahteita tulevaisuuteenkin.

                          Perinteet ovat kullekin maalle ominaisia arvostuksia

Me olemme suomalaisia. Meillä on oikeus ja velvollisuus omiin suvaitsemiimme ja arvostamiimme perinteisiin. Ne ovat arvokkaita meille. Me olemme eläneet omia kohtalon aikojamme. Niistä on syntynyt suomalaisuus. Sitä ihaillaan ulkomaillakin. Sen perinnemuunnokset osoittavat ennen vanhan ainutlaatuista suvaitsevaisuuttamme. Samaa vivahdetta ei ole muualla.

Joulun perinteissämme on selvästi havaittavissa jotakin suurimerkityksellistä syntymäjuuristoa. Kaikesta ennenvanhastamme löytyy monenlaisia lähtökohtia. Pakanallisten aikojen sisältöä ja kristillisiä tapoja on mukana perinnekeitoksessa. Siihen sisältyy runsaasti sijainnistamme johtuvia luonnollisia vuodenaikojen tarjoamia mahdollisuuksia. Aikakin on vaikuttanut perinteisiin.

Perinteisiin sisältyy erilaisia voimakkuuksia noudattamisen muodoissa. Lainsäädäntö on niistä vahvimpia. Perinteet eivät ole arkistoituneet eivätkä museoituneet. Ne ovat mukautuneet viime vuosikymmenien ajan kiihtyvään muutostahtiin. Lapsuus- ja nuoruusvuosina aina viime vuosisadan puoliväliin asti elomuotomme poikkesi suuresti nykyoloista. Toimintavoimana oli oma jaksaminen. Konevoimaa odotettiin avuksi. Työvälineetkin tehtiin paljolti itse omissa verstastiloissa. Elettiin käsityötoiminnan aikaa. Niinpä joulun viettokin ohjelmoitiin omien tuntojen mukaan.

Seimen lapsi on tietysti keskeinen joulun juhlan viettämisen perusta. Tavat ja toiminnat rakentuivat suuren tapahtuman ympärille. Aika rajautui marraskuun lopun Antista Tuomaaseen joulun tuojana ja valmistelujen rauhoittajana. Aaton tapahtumia olivat kuusen viimeistely tupaan ja juhlaruokailun rakentaminen niin eläimille kuin talonväellekin. Joulurauhan julistuksen kuuleminen ja rauhaisa joulusauna johdattelivat tuvan jouluiseen ilmapiiriin perinneruokien täyttämän pirtin pöydän ympärille.

Heikki Kalevi Lähde

Mainoksia

Sosiaalisessa mediassa

TV-ohjelmat

Irtonumerot

Keski-Hämeen irtonumeroita myyvät:
Hauholla: S-market Hauho
Lammilla: Keski-Hämeen toimisto, K-Market Mallas, R-kioski, S-market Lammi
Tuuloksessa: S-market Tuulos
Hämeenkoskella: Sale Hämeenkoski