Blogit Lammi

Riukuaita ja portit maaseutumaiseman erikoisuuksina

Marttilan vanha asuinrakennus kuvattuna Lammin kirkonkylän suunnasta. Naskalin pihapiiri jää kuvassa näkyvän Hämeenlinnan–Asikkalan maantien vasemmalle puolelle. Kuva: Juha Riihirannan arkistot

Ajan saatossa vallitsevat olot luovat ihmisten ja eläinten sekä kasvun yhteistoimintoja. Entisajan maaseudun elontoimintojen arki oli paljolti sidoksissa luontoon ja sen mahdollisuuksien hyödyntämiseen. Tuon lähes koneettoman ja sähköttömän arjen tavat ovat jo arkistoituneet. Niin on käynyt talonpidonkin entisen toiminnan suhteen.

Entisaikaan ei talon karjaa kesällä sisätiloissa ilman erityisiä syitä pidetty. Laidunkausi alkoi keväällä jatkuen syksyyn. Eläinlajeilla oli omia vaatimuksia laitumilleen ja karsinoilleen.  Päivittäin tarvittavien hevosten haka sekä lehmien laidunmaa ja lypsytarha tuli sijoittaa lähellä kotipihan yhteyteen. Viikoittain tavattavat lampaat ja ruokittavat vasikat saattoivat olla vähän etäämmällä. Joutokarjan laitumet olivat etäämpänä. Niidenkin elämää tuli käydä silloin tällöin katsomassa villiintymisen estämiseksi. Muutoin saattoi syksyllä olla ongelmia sisätiloihin saamisessa.

Siipikarja ja siat olivat talouskeskusta lähinnä. Kanojen munintatila oli sisätiloissa niin kesän kuin talviajankin. Ruokinta tapahtui ihmisten toimesta päivittäin. Tärkeää oli tarhassa pysyminen. Mutta tapahtuipa joskus kuitenkin, että kadonnut emokana palasi pihaan yllättäen ison poikueensa kanssa.

Heinänkorjuun jälkeen odelmapeltoa käytettiin lypsylehmien ruokintaan. Niitä paimennettiin. Saatettiin käyttää myös metallilankaista alueen aitaamista. Aita antoi vaimeita sykäyksiä Olli-paimenpojan virtalähteestä. Lankaan eivät eläimet koskeneet ainakaan toista kertaa. Kevytaitausta oli helppo siirrellä tarpeen mukaan.

Kaikki alueet oli tietysti eristettävä suljetuiksi. Peltoalueetkin oli aidattava eläinten pääsyn estämiseksi viljelyksille. Kulku kaikille alueille oli varustettava porteilla. Aukaistavia portteja oli sijoitettava tilusteiden ja eläinten kuljetusten ja muiden kulkuväylien kohdalle.

Aidat ja portit kuuluivat maalaismaisemaan. Kotipihastanikin oli avattava kolme jopa joskus neljäkin porttia ennen kuin pääsi silloiselle hevoskäyttöiselle kylätielle.

Porttipoika matkalla mukana joustavuutta lisäämässä

Aidat olivat eläinlajeista riippuvia. Yleisin oli kuitenkin riukuaita. Sitä oli uskomattoman paljon. Kotitilallanikin oli pienten peltoalueiden vuoksi aidoilla mittaa useita kilometrejä. Yhteyksien pitämiseksi oli tarpeellista liikkuminen, minkä vuoksi porttien lukumäärä nousi kymmeniin. Keväällä kuluikin muutamia päiviä kaikkien aitojen kunnon tarkistamisessa ja korjaamisessa.

Alueiden aitaaminen omiksi alueikseen johtui täydellisesti laajalajisen kotieläinmäärän keväästä syksyyn tapahtuvasta laiduntamisesta. Aitaamistarve alkoi talojen välisistä rajoista. Ne aidattiin käytön mukaan yhteisesti tai tarvitsijan toimesta. Kylän tienä toimineelle hevospolullekaan ei karjaa tietenkään voinut päästää irralleen. Isäni muistelmien mukaan matkalla kotoani kirkolle oli joskus jopa lähes 50 porttia. Hevoskuljetuksessa mukanaolevalla porttipojalla oli puuhaa hypätessään avaamaan portin edestä ja uudelleen sulkemaan sen ohituksen jälkeen. Laidunkauden jälkeen porttien sulkemistarvetta ei ollut.

Talon omalla alueella aitoja ja portteja tilusteillä oli runsaasti. Jokapäiväisessä käytössä olivat ymmärrettävästi lähellä olevat hevoshaan ja lypsykarjan tilat. Hevoset hirnahtivat isännän aamuisiin kutsuihin. Lehmät toimivat vielä tehokkaammin tuntemansa aikataulun mukaan. Ne odottivat usein ilmoittaen halustaan päästä lypsytarhaan, missä ne viettivät yön aamulypsyyn asti. Joillakin lehmällä oli kello kaulassaan. Kellollinen tai muu johtava eläin oli luonnollisesti kaikista eläinlaumoista.

Talvella pystytettiin toisenlaisia aitoja. Aukeille ja tuulisille paikoille kylätien varteen pystytettiin säleiköllisiä lumiaitoja. Ne keräsivät lumituiskuissa kinoksia vierelleen säästäen kulkuväylää vähälumisempana. Muistan kuitenkin, kuinka joskus hevonen juuttui jaloistaan pehmeään lumimäärään, ja oli autettava lapioimalla irti kinoksesta.

Heikki K. Lähde

Kommentoi

Jätä kommentti

Mainoksia

Sosiaalisessa mediassa

TV-ohjelmat

Irtonumerot

Keski-Hämeen irtonumeroita myyvät:
Hauholla: S-market Hauho
Lammilla: Keski-Hämeen toimisto, K-Market Mallas, R-kioski, S-market Lammi
Tuuloksessa: S-market Tuulos
Hämeenkoskella: Sale Hämeenkoski