Blogit Lammi

Tuomas toi joulun ja Taata tunnelman

Kuvituskuva Colourbox.

Ennen vanhaan maalaisjoulu tehtiin hissun kissun ilman häiritseviä kiireitä ja rasittavaa melua. Lapsuusjoulujen toistuva tunnelma kotiutui sisimpääni.  Lapset mittasivat joulun tuloa öillä. ”Montako yötä on vielä jouluun?”  oli toistuva kysymys. Lopulta sormet riittivät aikaa mittaamaan. Vanhemmilla oli muitakin laskutapoja.

Hyvä Tuomas oli muinaisen joulun tuoja. Se tapahtui jo viime maanantaina. Samalla koettiin teoreettisesti vuoden pimeimmän päivän hetki kello 12.02. Tuolloin valoisuus alkoi voittaa päivää pidentäen. Tosin aivan pohjoisosassamme aurinko nousee horisontin yläpuolelle  vasta tammikuun  puolivälin jälkeen. Ylä-Lapin  kaamos kestää lähes kaksi kuukautta. Meillä lumi voi  tuoda  omaa valoisuuttaan. Sitä odotellaan tänäkin vuonna.

Aattoon liittyi nuoruudessani paljon perinteisiä puuhia ja askareita. Joulun tuoksut tulvivat pirtin ilmapiiriin aattoaamusta alkaen kinkun tuomina ja piparien sekä kanelin täydentäminä. Steariinin tuoksu oli jo ohitettu kynttilöiden valamisen myötä. Aamupäivällä oli jo muistettu kotieläimiä sisällä ja pihassa. Aaton tapahtumat soljuivat tuttuna ketjuna joulurauhan julistuksesta  kuusen koristeluun ja edelleen joulusaunan kautta illalliseen. Silloin lapsen jännitys herkistyi koputusäänien kuulemiseen.

Turun tuomiokirkon kellojen  28 lyöntiä kello 12 seurasi 20 päivää kestävän  joulurauhan julistus Vanhan suurtorin Brinkkalan talon parvekkeelta. Se  juontaa juurensa peräti 1300-luvulle asti. Joulurauha kuului  Ruotsinvallan  aikaisiin moniin pohjoismaiden rauhoihin. Meillä se on saanut omat perinteensä ja  myös valtavan menestyksen paitsi kodeissamme myös paikalle kerääntyvän väkimäärän kiinnostuksen myötä.

Joulurauhan kuulemisen jälkeen seurasi kuusen koristelu kotitekoisilla kynttilöillä ja koristeilla. Kuusen historia perustui Martti Lutherin kuuseen ja siihen liittyvään painokuvaan.  Perinne levisi meille Ruotsin kautta Turkuun ja vähitellen kansan keskuuteen 1900-luvun puolella. Tähti ja enkelit sekä paratiisin omena ja myös kynttiläin symbolit edistivät kuusen yleistymistä. Aito enkelikuvallinen latvatähti on peräisin neroskulmalaisen Väinö Lähteenmäen Hankoon perustamasta yrityksestä. Sieltä ovat kotoisin myös monet Isokulman ja Neroskulman  aidot tontut. Väinö toimitti koristeita kotiseudulleen joululahjoina.

Aikaistettujen karjatehtävien jälkeen oli vuorossa saunominen todella puhtaaksi kuuratussa saunassa. Talonpoikaisajan perinne juontaa savusaunoineen kauas menneisyyteen. Maaseudun kodeissa joulusauna muodosti tärkeän vaiheen joulutunnelmassa. Sisimpääni on tallentunut  vuosina 1945 – 63 rituaalisista joulupakinoistaan tunnetuksi tullut Nobel-kirjailijamme Frans Emil Sillanpää eli Taata. Hänen elämyksensä kiteytyi joulusaunan lauteilla äidin kanssa kuunnellessa, kuinka joulutunnelma livahti saunan ohi pirttiin.  Siellä se oli pirttiin saavuttaessa. Niin se joulu tuli, totesi harmaapartainen kalottipäinen Taata. Oman lapsuuteni saunomiseen sisältyi enkelinkuvien tekeminen selällään pehmeässä lumihangessa ja kipaiseminen takaisin saunan löylyyn.

Porstuan äänet  jännityksen kohokohta

Isän palautettua mieleen joulun ydinsanoman tutun jouluevankeliumin kertomana seurasi  perinteisen ruokaisa jouluillallinen. Sen päätyttyä voimistui jännitys. Askelia porstuasta ja koputusta oveen kuunneltiin tarkkaan. Vihdoin  kuului tukevan kepin kopinaa.  ”Onkos täällä kilttejä lapsia?” kuului harmaa-asuisen pukin ääni hänen astuttuaan tupaan. Ja meitähän oli. Asiaa olivat jo tontut tunnustelleet ja pukille kertoneet. Aapiskukkokin kuului samaan palkitsevaan ilmapiiriin. Kukon muniminen yöllä Aapisen sisältöön teki päivän iloiseksi. Pukki oli nuoruudessani harmaaturkkinen ilmeisesti kekriajan geenejä omaavana. Poskia oli patinoinut satojen vuosien ikä.

Pukki on saanut olemuksensa meillä Joulupukin maassa, kuten Niilo Tarvajärvi vahvisti. Tarkempi olinpaikka oli  Lapin  Korvatunturilla, niin kuin Markus-setä kertoi radiossa. Pukin tuomat lahjat olivat oman pajan tonttujen tuotteita, usein kirjeitse toimitettujen toiveiden mukaisia. Osassa maatamme pukki on toimittanut ”nakkoopakettejakin” itseään näyttämättä ja nakattuaan paketit on kadonnut tosi nopeasti. Vastalahja ei kuulunut kuvaan.

Pukin punaväriin on vaikuttanut markkinamaailma. Porostakin on tullut Petteri Punakuono. Markettipukki on luonut  eräänlaisen lahja-automaatin joulupapereihin käärittyine pakettikasoineen. Ehkäpä nykyään tarvittaisiin pukille muitakin veturihommia toteutettaviksi. Sehän riippuu meistä kaikista.

Hyvää Jouluaikaa!

toivoo Heikki K. Lähde

Kommentoi

Jätä kommentti

Mainoksia

Sosiaalisessa mediassa

TV-ohjelmat

Irtonumerot

Keski-Hämeen irtonumeroita myyvät:
Hauholla: S-market Hauho
Lammilla: Keski-Hämeen toimisto, K-Market Mallas, R-kioski, S-market Lammi
Tuuloksessa: S-market Tuulos
Hämeenkoskella: Sale Hämeenkoski