Blogit Hauho

Ystävät ja kylänmiehet

Ystävänpäivän rähmämunkkien viimeiset hippuset ovat vielä suupielissä pyyhittävänä. Jokunen vaaleanpunaiseen pakattu karkkikin näkyy samanvärisen kukkakimpun vierellä. Kortteja, joissa vaaleanpunaiset possut tanssivat kukkakedolla sekä toinen toistaan söpömpiä kissankuvia sai huonosti liikkuva postilaitos kantaakseen. Siinäkö se sitten oli vuotuinen urakka muistaa ystäviään?

Tämä ystävänpäivätouhu rantautui meille 1980-luvun puolen välin tietämissä. Kauppoihin alkoi ilmestyä kaikenlaista ostettavaa asian tiimoilta. Innokkaasti omaksuimme uuden jutun.

Nyt on ollut lehdistössä parin julkisuuden henkilön odottamaton kuolema käsittelyssä. Näitä henkilöitä on päässyt muistelemaan yksi jos toinenkin. Suuret sanat putoilevat paperille, hieno oli tämä ihminen. Ehkä osa lausunnon antajista kiillottaa omaakin kilpeään tässä yhteydessä, tiedä häntä.

Hieman mietityttää nämä kaksi asiaa. Ystävien muistaminen tällaisella voimalla vain yhtenä merkittynä päivänä tuo mieleen joulun ajan avustuskeräyksiin osallistumisen. Lantti sinne ja seteli tänne, sitten olenkin taas hyvä jouluihminen. Onko tästä tulossa samankaltainen juttu? Muistan ystävää juuri oikeana päivänä ja sitten saakin olla Martta-täti taas vuoden rauhassa.

Vanhusten hoitolaitoksissa sen paljon puhutun kiireen vaikutuksesta ei tahdo jäädä aikaa jokaiselle ihmiselle tärkeään sosiaaliseen kanssakäymiseen, arkiseen jutusteluun ja kuulumisten oikeaan kuunteluun. Mikäli kysyy mitä kuuluu, pitää olla aikaa kuunnella vastauskin. Voisiko sitä ystävänpäivää jotenkin laajentaa ja käydä vaikka tervehtimässä näitä kiireen ympäröimiä ikäihmisiä, ystäviä tai kylänmiehiä? Pienikin pyrähdys tuo laitoksen arkeen tai pyhäpäivän rutiineihin vaihtelua. Tuulahduksen ulkomaailmasta, jossa sattuu ja tapahtuu. Näitä kuulumisia itse olen tuonut oman äitini hoitolaitoksen vanhuksille käyntini yhteydessä. Säätilat, lumitilanne, kalastuksessa hyvät ja huonot saaliit, lapsenlasten sutkautukset ovat varmoja aiheita. Tervehtiminen on jo itseasiassa suuri tapaus monelle. Äitini nykyisessä hoitopaikassa tulee eräs miespuolinen asukas iloisesti vastaanottamaan meitä vieraita ”kyläilemään taloonsa”. Käsipäivääkin sanotaan vanhaan hauholaiseen tapaan joka kerta, vaikkemme toisistamme muuten mitään tiedäkään.

Myös julkkismaailman surutouhu herätti minussa ajatuksia. Voisiko sitä palautetta toiselle antaa silloin kun hän vielä on elävien kirjoissa? Yksin jääminen voi olla oma ja valittukin tila. Ikääntyminen itsessään ei ole sairaus, mutta kun siihen sitä sairastuvuutta liittynee, tulee eteen väistämättä rajoitteita. Mitäs, jos turautetaan kunnon kahvit! Jutellaan asioista ja niitten viereltä, kuunnellaan kuulumisia ja päivitetään tilanteita kun vielä olemme tässä ja nyt.

Soppaa, saippuaa ja sielunhoitoa. Sielunhoitokäsitteellä tässä tapauksessa näen laajasti sen sosiaalisen maailman, jonne me muut pääsemme halutessamme osallistumaan. Sosiaaliset kontaktit häviävät, suvut pienenevät. Ikääntyessä kaveripiiri harvenee luonnollisestikin. Oma äitini eli kotosalla liki 90 vuotiaaksi. Suri sitä, ettei Reskalla enää tavannut entisiä työkavereitaan eikä ollut kahvilaseuraa. Kurjemmaksi meni olo laitoksessa, jossa ympärillä olisi ollut väkeä, vaan eipä niistä ollut juttelijoiksi silloin aikoinaan.

Viisi vuotta omaisena äitini edellisessä hoivapaikassa erään pörssiyhtiön niukkahoitajaisessa säilytyksessä avasi minulle ymmärryksen siitä, millainen tulevaisuus itseä saattaisi odottaa. Sukulaiset käyvät harvakseltaan, jos käyvät. Muutosten tullessa voinnissa näkyviin ja kuuluviin on vielä selvempää näiden käyntien väheneminen. Kun äidit muuttuvat tyttäriksi, isät naapurinmiehiksi tai ovat ikinuoria teekkareita, joilla nyt ei mitään lapsia ole olemassa, tulee eteen vanhan ajan radiohiljaisuus. Toisaalta ymmärrän. Halutaan pitää se omainen muistissa sellaisena kuin hän oli, tekevänä ja osaavana. Mutta jos kuitenkin edes jokunen kävijä olisi saatavilla. Sillä olisi uskomaton vaikutus hyvän mielen tuottamiseen, sen uskallan sanoa!

Virpi Kukkonen

Kommentoi

Jätä kommentti

Mainoksia

Sosiaalisessa mediassa

TV-ohjelmat

Irtonumerot

Keski-Hämeen irtonumeroita myyvät:
Hauholla: S-market Hauho
Lammilla: Keski-Hämeen toimisto, K-Market Mallas, R-kioski, S-market Lammi, Säästö-Karit
Tuuloksessa: S-market Tuulos
Hämeenkoskella: Sale Hämeenkoski