Kolumnit Hauho

Ajankulua Hauhon ennakkoäänestyspaikan jonossa

Oli torstai, tämän vuoden ensimmäisten vaalien yksi ennakkoäänestysmahdollisuus, tarkoitukseen varattu yhtenäiskoulun sisääntuloaula. Siispä vaan vanha pyhätakki päälle, jo lapsuuskodista peritty tapa.

Äitini aikanaan vaati äänestämään lähteviä pukeutumaan pyhävaatteisiin sen kunniaksi, että meillä oli ja on yleinen äänioikeus, siis kaikilla kansalaisilla, köyhillä ja rikkailla, miehillä ja naisilla. Piti kuitenkin olla täysi-ikäinen, siihen aikaan vielä 24 vuotta täyttänyt. Tänäänhän äänestäminen on tärkein kansalaisoikeutemme, niin kuin hyvin tiedämme, ja äänioikeuden alin ikäraja ihan muu. Senkin alenemisesta on kevättalven aikana näkynyt lehtikirjoituksia.

Tapamme mukaan lähdimme siis tänäkin vuonna ennakkoäänestämään, sillä mistäpä sen tietää, mikä fyysinen ja henkinen tilanteemme varsinaisena äänestyspäivänä parin viikon päästä on. Olemme aina huolehtineet siitä, että äänioikeus- ja kansalaisvelvollisuus tulisi käytetyksi. Nyt vanhana asiaan liittyy varmuuden vuoksi myös ennakkoäänestäminen.

Äänestyshuone oli jo täynnä äänestyshaluista väkeä, liityimme jonoon viimeisiksi, istuinpaikka meille kahdelle vanhalle löytyi ihan huomaamattamme. Katselimme, oliko tuttuja paikalla. Itsekseni siinä tuumin, että ketähän tuo komea poika tuossa jonossa muistuttaa ulkonäöltään, kun en häntä itseään tunnistanut. Vanhempansa olisin ehkä tuntenutkin. En sentään lähtenyt kyselemään. Kaikki tervehtivät meitä, olimme ilmeisesti vanhimmasta päästä kyläläisistä, ja tuntui että kaikki tunsivat meidät. Kaikki muut, paitsi kaksi toimettoman näköistä virkailijapöydän takana istuvaa tyttöä, jotka istuivat siinä vierekkäin pöydän toisessa päässä tervehtimättä tai sanomatta sanaakaan. Mikä mahtoi olla heidän tehtävänsä tässä vaalitoimituksessa, sillä varsinaiset virkailijat tekivät työtään pöydän toisessa päässä. Nämä joutilaannäköiset tytöt olivat kaupungista käsin Hauholle vaalipalveluun komennettuja nuoria neitoja, joilla saattoi juuri silloin olemaan jonkinlainen vuorovapaa. Tuli siinä mieleen että olisihan noita tehtävään soveltuvia nuoria ihmisiä löytynyt Hauholta omastakin takaa. Olisi säästynyt ellei muuta niin ainakin matkakuluja. Ja samasta opista, jonka vaalipalveluun osallistuvat tytöt siinä toimettomina istuessaan saivat, olisivat hauholaisetkin neitoset ja nuorukaiset olleet kiitollisia.

Sitten vaan ystävällisen lähisukulaisen kyytiin kotia kohti, siellä oli seinänaapurin kyökissä vaalikahvi kaadettuna valmiiksi asetettuihin kuppeihin. Ihmettelimmekin hetken, että mihin sillä Mairella oli niin kiire autosta pois, mutta kahviahan hän menikin kaatamaan valmiiksi jo kattamiinsa kuppeihin. Loppu iltapäivää kului sutjakkaasti, kun keskustelun lomassa seurasimme, mitä Hauho-talossa ja pihamaalla ehkä tapahtuisi. Ei tapahtunut yhtään mitään.

Mutta eipä tässä Hauhon kauniissa Kirkonkylässä isompia asioita näin keskitalvella tapahdukaan. Kylän ainoa elintarvikekauppa tietenkin palvelee asiakkaitaan, samoin ne muutamat pienyrittäjät, jotka myyvät omia tuotteitaan ja palveluitaan. Koululaisia näkee silloin, kun ovat lähdössä iltapäivän päättyessä koulusta koteihinsa. Näin siis nyt sydäntalvella. Mutta annas olla, kun kesä tulee ja kaikki tuhannet kesäasukkaat ja muut kävijät kansoittavat arkipäivien kirkonkylää. Minua viisaammat ja nykypäivän tilastoja lukevat sanovat, että kesällä Hauhon väkiluku ainakin kolminkertaistuu, ja sen tietenkin huomaa. Olen joskus aikaisemmissa kirjoituksissani todennut, että hauholaiset ”punovat juoniansa” talviaikana, toisin sanoen suunnittelevat, mitä ja minkälaisia tapahtumia voisi hyvin tervetulleille kesäasukkaille tarjota. Varmaankin ollaan siinä onnistuttu, kun kesäiset asukasluvut sen kuin kasvavat vuosi vuodelta. Tervetuloa siis taas lähestyvänä kesänäkin, kunhan pääsette sieltä isommista asutuskeskuksista tänne kauniiseen kesäpitäjäänne.

Olen ollut hauholainen ja Hauhon kirkonkirjoissa jo parikymppisestä alkaen. Tulin tänne ventovieraaseen pitäjään ihan kuin kotiin, niin hyvältä tuntui hypättyäni Rautaman linja-autosta alas silloisen matkahuollon eteen. Opintojeni aikanaan päättyessä hain töitä kahdesta maalaiskunnasta, Hauholta ja Ähtäristä. Pääsin molempiin kuntiin, joten valintaa oli jatkettava. Kumpaakaan paikkakuntaa en entuudestaan tuntenut, Ähtärin tiesin sijaitsevan pohjoiseen vievän rautatien varrella, Hauhosta vain sen, että sinne ei pääse junalla. Rautatienrakentajaperheen jälkeläistä se vähän silloin harmitti, sillä linja-autossa en olut koskaan aikaisemmin matkustanut, kun juna vei. Arpajaisethan siitä sitten piti itsekseen pitää, ja Hauho voitti. Tietenkään ei vastavalmistuneen nuoren ihmisen ollut lainkaan tarkoitus jäädä täällä pikkupitäjässä sijaitsevaan ensimmäiseen työpaikkaansa, mutta toisin oli päätetty. Ja hyvin oli elämäni ohjattu.

Kuntaliitos vuosia sitten ei ole monen mielestä ollut hyvä asia, hauholaisuus asuu meissä kovin tiukassa, minussakin, tänne muualta tulleessa. Senpä takia toisinaan harmittaa, kun kantakaupungin hallintoelimet eivät aina ymmärrä hauholaisuutta eivätkä hauholaisia. Tämän tästä tulee esille harmittavia asioita, esimerkkinä olkoon tuo alkulauseessa toteamani juttu, jossa vaaliavustajaksi tuotiin kaupunkilaisneitoja, kun vastaavanikäisiä ja koreita tyttöjä ja poikia olisi meilläkin ollut tarjota tuohon tehtävään, joille myös olisi voinut tarjota tuon vähäisen opin mitä siinä tehtävässä sai. Huonoja tietävät myös ne ajoittain lehdistä luettavissa olevat päätökset, joissa kerrotaan että joku palvelu siirretään taas Hauholta Hämeenlinnaan. Me Hauhon kirkonkylässä asuvat suremme niiden henkilöiden, siis autottomien enimmäkseen ikäihmisten tilannetta, kun Kirkonkylällekin saattaa olla parikymmentä kilometriä matkaa ja nyt on heidänkin tarvitsemansa palvelu siirretty keskikaupungille. Miten auttaisimme tuntemiamme ihmisiä tällaisissa tilanteissa.

Tällaisia vähän kielteisentuntuisia ajatuksia tänä aurinkoisena viikonloppuna, kun itse katselen kylänraittia pitkin käveleviä kyläläisiä kaverin kanssa tai lemmikkikoiraa mukanaan taluttaen. Mukaville lukijoilleni toivotan hyvää kevättä ja kesän odotusta.

Salme Pohjola

Kirjoittaja on hauholainen kotiseutuaktiivi.

Kommentoi

Jätä kommentti

Mainoksia

Sosiaalisessa mediassa

TV-ohjelmat

Irtonumerot

Keski-Hämeen irtonumeroita myyvät:
Hauholla: S-market Hauho
Lammilla: Keski-Hämeen toimisto, K-Market Mallas, R-kioski, S-market Lammi, Säästö-Karit
Tuuloksessa: S-market Tuulos
Hämeenkoskella: Sale Hämeenkoski

MurmisP