Kolumnit Tuulos

Kotitalousvähennys tulee säilyttää

Kalevi Hämäläinen on FM ja eläkkeellä oleva vakuutusjohtaja.

Miten on mahdollista, että jo vuosia käytössä ollutta ja lailla säädettyä kotitalousvähennystä väitetään yhtäkkiä sopimattomaksi täyttämään sitä tehtävää, johon se on suunniteltu, mm. lisäämään työllisyyttä ja vähentämään harmaata taloutta? Näin kuitenkin tehdään tuoreessa Valtion teknillisen tutkimuslaitoksen ja Palkansaajien tutkimuslaitoksen yhdessä tekemässä tutkimuksessa, jonka tekijät joutuivat ankaran kritiikin kohteiksi tuloksista vetämiensä johtopäätösten vuoksi. Veronmaksajien Keskusliiton toimitusjohtaja Teemu Lehtinen piti liioiteltuna väitettä, ettei kotitalousvähennys olisi vaikuttanut harmaaseen talouteen. Myös monet kansanedustajat ovat esittäneet kritiikkiä tutkimusta kohtaan. ”Arjen kokemukset antavat toisenlaisen kuvan”.

Tutkimuksen tekijät väheksyvät kotitalousvähennyksen vaikutusta myös työllisyyteen ja väittävät, että vähennys on koitunut vain suurituloisten hyväksi. Väite tuntuu omituiselta, koska suurituloisten määrä on vain kolmannes kaikista vähennystä hakeneista 460000 henkilöstä. Miten suurta osaa näistä sadoistatuhansista henkilöistä kotitalousvähennys on motivoinut, sitä ei tutkimus kerro.

Vähennykseen oikeuttavista kustannuksista 78 prosenttia liittyi remontteihin ja vain 22 prosenttia koti- ja hoivapalveluihin. Keskimääräinen vähennyksen määrä oli 1000 euroa. Suurituloisilla se oli jonkin verran enemmän.

Kotitalousvähennyksen väitetään maksavan valtiolle vuosittain menetettyinä verotuloina runsaat 400 miljoonaa euroa. Tämän summan tutkimuksen tekijät haluaisivat käyttää johonkin muuhun tarkoitukseen, mutta eivät kerro, mihin.

Kotitalousvähennys on saavuttanut kuluneiden 20 vuoden aikana erittäin merkittävän aseman motivoivana tekijänä pitää huolta vanhenevasta rakennuskannasta, joka on periaatteessa kansallisomaisuuttamme ja osa maisemaa sekä antanut ihmisille mahdollisuuden teettää erilaisia kotitalouteen liittyviä töitä rehellisesti asiansa osaavilla ammattihenkilöillä heitä työllistäen. Vähennyksellä on myös vaikutusta vanhusten hyvinvointiin ja lapsiperheiden jaksamiseen.

Tutkimuksen ajankohta antaa aiheen epäillä, että se on tehty tarkoitushakuisesti. Tuleehan asia kevään kuluessa budjettiriihessä hallituksen käsiteltäväksi. Järjestelmää tulee silloin toki parantaa, jos aihetta on, mutta laajoja kansankerroksia koskevana ja työllisyyttä tukevana se on ehdottomasti säilytettävä.

Kalevi Hämäläinen
Kirjoittaja on FM ja kesäasukas Tuuloksessa.

Kommentoi

Jätä kommentti

Mainoksia

Sosiaalisessa mediassa

TV-ohjelmat